Sipilä Ylelle: Suomen pakolaiskiintiötä voisi nostaa esimerkiksi 2 000:een

Suomen kiintiö on tällä hetkellä 750 pakolaista vuodessa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voisi väliaikaisesti nostaa esimerkiksi 2 000 pakolaiseen. Sipilä kertoi näkemyksestään Ylen Haloo Eurooppa -podcast-ohjelmassa.

– Tarvittaessa (kiintiötä voisi nostaa) paljollakin. Mielestäni sitä voitaisiin väliaikaisesti nostaa esimerkiksi 2 000:een, sanoi Sipilä Ylen ohjelmassa, joka on nauhoitettu ennen juhannusta ja julkaistu tänään.

Suomen kiintiö on tällä hetkellä 750 pakolaista vuodessa. Hallituspuolueet päättivät asiasta budjettiriihessä elokuun lopussa. Sisäministeriö esitti kiintiön nostoa 1 050:een, mutta esitys ei mennyt läpi.

Ylen haastattelussa pääministeri antoi ymmärtää, että pakolaiskiintiön nostosta pitäisi saada EU-tason linjaus.

– Tällainen asia pitäisi päättää Euroopan unionin tasolla yhdessä, ja olen pitänyt tätä esillä Eurooppa-neuvoston (EU:n jäsenmaiden johtajien) pöydissä, sanoi Sipilä Ylelle.

Kiintiöpakolaisiksi otetaan vain YK:n pakolaisaseman saaneita pakolaisia. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaisstatuksen, mutta turvapaikka voidaan myöntää myös ilman sitä.

Turvapaikkahakemuksia jätettiin Suomessa viime vuonna kaikkiaan lähes 5 700. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä turvapaikkahakemuksia oli tullut noin 3 600.

Siniset vastustaa nostamista

Sininen tulevaisuus vastustaa Suomen pakolaiskiintiön nostamista, ryhmä kertoo tiedotteessaan.

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (sin.) mukaan pakolaiskiintiön maltillisesta nostamisesta voidaan keskustella sitten, kun maahanmuuttojärjestelmän kustannukset on saatu paremmin hallintaan.

Terhon mukaan turvapaikkahakemukset tulisi käsitellä jo EU-alueen ulkopuolella. Tämän pitäisi Terhon mielestä olla yksi Suomen EU-politiikan kärkitavoitteista tällä hetkellä.

Hakemusten käsittely Euroopan ulkopuolella vapauttaisi Terhon mukaan resursseja kriisien uhrien tehokkaampaan auttamiseen.

– Turvapaikkahakemusten käsittely Euroopan ulkopuolella ratkaisisi monia ongelmia, kuten parantaisi vastaanottajamaiden turvallisuutta ja vähentäisi kustannuksia, Terho sanoo.

– Nyt perusteettomatkin turvapaikanhakijat odottavat Euroopassa päätöksiään veronmaksajan kustannuksella, ja monet katoavat jäljettömiin kielteisen päätöksen saatuaan, Terho muistuttaa.

Terhon mukaan turvapaikkahakemusten käsittely Euroopan ulkopuolella tulisi vastaanottaville yhteiskunnille edullisemmaksi, jolloin resursseja voitaisiin kohdentaa uudelleen esimerkiksi lähtöalueiden humanitaarisiin tarpeisiin.

– Tämä olisi suuressa kuvassa paljon suurempi apu kuin pakolaiskiintiön nostaminen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.