Sitkeät suomalaiset synnyttävät alateitse – keisarileikkauksia Pohjoismaiden vähiten

Suomessa tehdään vähiten keisarileikkauksia kaikista Pohjoismaista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen pohjoismaisen vertailun mukaan vuonna 2016 korkein keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä oli korkein Tanskassa (19,5 prosenttia) ja matalin Suomessa (16,4 prosenttia) sekä Norjassa (16,6 prosenttia).

– Tilastoista näkyy, että olemme Pohjoismaiden kärkeä. Meillä on vähiten keisarileikkauksia ja vähiten myös synnytyksessä sattuneita pahoja repeämiä, THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler iloitsee.

Suomessa on vähiten keisarileikkauksia myös kaikkiin muihin OECD-maihin verrattuna. Eniten leikkauksia tehtiin vuonna 2017 Turkissa (53,1 prosenttia elävänä syntyneistä).

Jyväskyläläinen Niina Andersen, 35, synnytti maanantaina aamupäivällä Keski-Suomen keskussairaalassa onnellisesti potran 3,5-kiloisen poikavauvan, perheen toisen lapsen.

– Synnytys sujui tosi hyvin, ehdimme olla sairaalassa vain tunnin ennen syntymää, Andersen kertoo.

Hän kertoo luottaneensa kätilön ammattitaitoon ja sai hyvät vinkit ja tarvittavaa kivunlievitystä, joilla synnytys eteni nopeasti.

Syyt muita kuin lääketieteellisiä

Keisarileikkausten määrä on muissa Pohjoismaissa noussut vuosien saatossa, vaikka kasvu onkin aivan viime vuosina taittunut.

THL:n Gisslerin mukaan Suomi on nyt lähellä WHO:n suositusta, jonka mukaan keisarileikkauksiin pitäisi tehdä lääketieteellisin syin keskimäärin vain noin 5–15 prosentissa synnytyksistä.

– Monessa maassa keisarileikkausten määrän kasvua selittävät muut kuin lääketieteelliset syyt. Esimerkiksi joissakin maissa lääkärit saavat sitä enemmän korvauksia, mitä enemmän on toimenpiteitä, Gissler kertoo.

Hänen mukaansa Suomi ei aina ole ollut alatiesynnytysten kärkimaa, vaan vielä 1990-luvulla Suomessa tehtiin keisarileikkauksia eniten kaikista Pohjoismaista. Tilastoja tutkimalla paljastui, että keisarileikkauksia tehtiin tuolloin varsinkin pienissä sairaaloissa, ja sairaaloiden välillä oli suuria alueellisia eroja.

Tilastojen julkaisu johti Gisslerin mukaan sairaaloiden sisällä keskusteluihin käytänteistä, mikä taas johti keisarileikkausten määrän kasvun pysähtymiseen ja sairaaloiden välisten erojen pienenemiseen.

Alakautta paras

Suunniteltuun keisarileikkaukseen päädytään Suomessa useimmiten nyt vain lääketieteellisin perustein siksi, että lapsi ei mahdu syntymään tai siksi, että äidillä on synnytyspelko. Kiireellisissä keisarileikkauksissa pyritään pelastamaan joko äidin tai lapsen tai kummankin henki.

Gissler huomauttaa, että alatiesynnytykset ovat lapsen ja äidin hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu.

– Se on äidille luonnollinen tapa synnyttää, lisäksi lapsellekin tulee tutkimusten mukaan vähemmän esimerkiksi astmaa ja allergiaa, Gissler sanoo.

Vaikka alatiesynnytykset ovat Suomessa yleisiä, synnytyksissä sattuu Suomessa merkittävästi vähemmän vaikeita 3. ja 4. asteen repeämiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Gisslerin mukaan suomalaiset kätilöt ja lääkärit käyvätkin tällä hetkellä opastamassa muita Pohjoismaita repeämien ehkäisemisessä.

– Repeämiä ehkäistään vanhalla kätilöiden tavalla tukea vastasyntyneen päätä synnytyksessä. Tapa on unohtunut muissa Pohjoismaissa, vaikka sielläkin se osattiin vuosikymmeniä sitten, Gissler kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .