Soitetaan, mitä halutaan - radio siirtyi nettiin

– Löytyi, tehdään tämä nopeasti, huikkaa laulaja Jyrki Linnankivi, alias Jyrki69, englanniksi ja heiluttaa kädessään kirkkaanpunaisia uimahousujaan.

Viitasaarelainen kuntosaliyrittäjä ja radiojuontaja Patricia de Toledo kaivaa esiin pienen digitaalinauhurinsa – siinä kaikki tekniikka, mitä radiohaastattelun paikan päällä nauhoittamiseen tarvitaan. De Toledo tekee kahdesti viikossa esitettävää Over the Hills -ohjelmaansa brittiläiselle, metallimusiikkiin erikoistuneelle Phoenix Radiolle.

Aikaisemmin muun muassa Argentiinassa omaa radio-ohjelmaansa toimittanut Patricia de Toledo haastattelee The 69 Eyes -rockyhtyeen laulajaa Keiteleen rannalla. Yhtye esiintyy illalla hotelli Pihkurissa.

Ei uhkana perinteiselle radiolle

Haastattelijan ei tarvitse juurikaan esittää lisäkysymyksiä, sillä Jyrki69 puhuu paljon ja onkin pian käynyt oma-aloitteisesti läpi de Toledon pieneen vihkoonsa kirjoittamat aihealueet.

– Sain nauhurin päälle vasta kun hän oli aloittanut puhumisen, mutta voin kääntää tämän voitokseni. Minun täytyy etsiä kohta, jonka eteen voin kertoa keskustelleeni ”epävirallisissa tunnelmissa ystäväni Jyrkin kanssa”, de Toledo suunnittelee haastattelun jälkeen hotellin ulkoterassilla.

Punaiset uimahousut vilahtavat terassin ohi, kun muusikot juoksevat uimaan.

De Toledo ei osaa arvioida, kuinka monta kuulijaa hän tavoittaa viikoittain.

– Ihmiset kuuntelevat radiota sen kotisivuilta tai useita ohjelmia kokoavilta radiosivuilta, hän sanoo.

Keskustelufoorumeilta saadun palautteen perusteella uskollista yleisöä on kuitenkin paljon. Musiikkiohjelman vetäjä ei tästä huolimatta usko, että internetin webcast-ohjelmat olisivat uhkaamassa perinteistä radiota.

– Elleivät internetiin yhdistettävät autoradiot yleisty, hän lisää.

Verkosta on hyvä aloittaa

Samaa mieltä on Tampereen yliopiston radiotyön lehtori, dosentti Marko Ala-Fossi. Verkko on kuitenkin monelle hyvä paikka aloittaa.

– Jos kyse on yksittäisen ihmisen tai harrastusporukan omasta touhusta, verkossa päästään liikkeelle huomattavasti pienemmillä kustannuksilla, Ala-Fossi sanoo.

Ihan oikean radioaseman saa pystytettyä muutaman tonnin investoinnilla.

On kiinni kohdeyleisöstä ja mittakaavasta, täytyykö radiokanavan tehdä jossain vaiheessa valinta analogisten ja nettiähetysten välillä. Kaupunki- ja alueelliset radiot eivät menesty pelkästään internetissä, sillä vain 11 prosenttia väestöstä kuuntelee kotimaisia radiokanavia myös verkon kautta. Perinteinen radio tavoittaa viikoittain noin 95 prosenttia ihmisistä. Ruotsissa internetin vastaava prosenttiluku on jo 18.

Tekijänoikeuskorvauksiin uppoaa muhkea summa

Yliopistonlehtori muistuttaa kuitenkin yhdestä käytännön esteestä, joka tekee Suomessa toimivien erikoisradioiden alkutaipaleen kivikkoiseksi huokeista laitekustannuksista huolimatta.

– Tekijänoikeuskorvaukset ovat suhteessa potentiaalisiin käyttäjämääriin nähden korkeammat kuin antennipuolella, hän sanoo.

Tekijänoikeusjärjestö Gramex veloittaa lyhytaikaiselta antenniasemalta noin 945 euroa kuussa. Kustannukset pomppaavat, jos lähetystä tahtoo jakaa lisäksi verkossa: korkeintaan 199 yhtäaikaisesta nettikuuntelijasta tulee 423 euron lisälasku. Lisäksi Teosto pyytäisi tällaisesta, esimerkiksi 16 tunnin päivittäisestä lähetyksestä, 150–300 euroa kuukaudessa.

De Toledo pyytää soittamansa kappaleet levy-yhtiöiltä ja pienemmiltä bändeiltä niiltä itseltään.

– Silloin tällöin saan koko cd:n, mutta useimmiten vain singlejä, hän sanoo.

De Toledo soittaa tunnetuilta yhtyeiltä mielellään niitä harvemmin kuultuja kappaleita ja auttaa tuntemattomia bändejä ponnahtamaan pinnalle.

– Webcastin vahvuus on siinä, että voin soittaa, mitä haluan, punkista death metalliin, de Toledo sanoo.