Someraivon vaikutuksesta kaivataan linjausta

Tuomioistuimet joutuvat ennen pitkää pohtimaan sitä, millaisissa tapauksissa sosiaalisen median kirjoittelu voi olla rikostuomiota alentava tekijä.

Tätä mieltä ovat Uutissuomalaisen haastattelemat oikeusoppineet. Heidän mukaansa tuomioiden lieventämisen perusteluissa ei toistaiseksi ole erikseen mainittu sosiaalista mediaa.

– Julkisuudella edelleen ajatellaan ensisijaisesti tiedotusvälineitä eikä julkaisuja, jotka eivät lukeudu käsitteen perinteiseen määritelmään. Nykyisin ei kuitenkaan voi enää sanoa, ettei sosiaalisella medialla olisi mitään merkitystä, pohtii rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta.

– Varmasti on jo tai tulossa sellainen juttu, jossa tämä pitäisi ratkaista ja perusteluissa pystyä täsmentämään.

Hänestä aiheesta tarvittaisiin tutkimusta.

– Minusta some-kirjoittelua ei pitäisi ottaa huomioon kuin poikkeuksellisesti. On kuitenkin tiedossa, että somessa kirjoitetaan rikoksista, sanoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Hänestä julkisuuspykälään vedotaan nykyisin herkästi. Tolvasen mielestä korkein oikeus (KKO) on soveltanut sitä tuomioihinsa varsin maltillisesti, mutta käräjäoikeuden linjassa on ollut löysyyttä.

Professoreiden mielestä ennalta-arvaamattoman julkisuuden pitää kuitenkin voida lieventää tuomiota joissakin tapauksissa.

Julkisuuden vaikutusta rangaistuksen lieventämiseen pohti viimeksi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Hän totesi Ylen haastattelussa muuttaneensa kantaansa lieventämiselle myönteisemmäksi oman virkarikosjuttunsa myötä.

Kohdistuu eri tavoin

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen huomauttaa, että sosiaalisen median julkisuus kohdistuu ihmisiin eri tavoin.

– Esimerkiksi koululainen saattaa tehdä itsemurhan, kun hänet on nolattu sosiaalisessa mediassa. Minunkaltaistani ihmistä some-julkisuus ei hetkauta mitenkään, koska en ole somessa.

Joskus some-julkisuus voi näyttää isommalta kuin se todellisuudessa onkaan.

– Jos vaikka 1 000 ihmistä melskaa somessa, se voi näyttää hirveän suurelta, vaikka todellisuudessa ihmismäärä on hirveän pieni, Utriainen toteaa.

Mutta voiko someraivoon osallistunut pelata rikollisen pussiin, jos tämän tuomio alenee julkisuuden vuoksi? Ajatuksen on esittänyt ainakin Image-lehden bloggaaja Anssi Järvinen.

Matti Tolvanen arvioi, että riski on olemassa.

– Mitä henkilöön käyvempää julkisuus on, sitä suurempi riski on, että se alkaa vaikuttaa tuomioon. Riski on olemassa, jos henkilö ei esimerkiksi uskalla liikkua julkisilla paikoilla, koska laajalle piirille on levinnyt tieto siitä, ketä teosta epäillään.

Kovin suurena hän ei riskiä pidä. Jussi Tapani puolestaan ei usko, että someraivo vaikuttaisi tuomioon.

– Vallitseva oikeuskäytäntö ei anna tällaiselle tukea.

Tuomion alentaminen poikkeuksellista

Tuomion alentamista julkisuuden perusteella harkitaan asiantuntijoiden mukaan tapauskohtaisesti.

– Alentaminen on poikkeuksellista sen takia, että on aivan tavallista, että rikosasiasta tiettyyn määrään asti uutisoidaan, toteaa Jussi Tapani.

Pelkkä julkisuuden aiheuttama paha mieli tai ahdistus eivät riitä alentamaan tuomiota. Tapanin ja Utriaisen mukaan tuomitun on pystyttävä osoittamaan hänelle aiheutuneen tosiasiallisia seurauksia. Tolvanen sanoo, ettei laki vaadi konkretiaa, mutta tuomiota alentaakseen julkisuuden on oltava ennakoimatonta ja kohtuutonta.

– Mitä vakavampi teko, sitä suurempaan julkisuuteen on varauduttava, hän sanoo.

Oikeusoppineiden mukaan julkisuuden henkilö ei voi vedota julkisuuspykälään.

Perustelut saavat kritiikkiä

Korkein oikeus pohtii parhaillaan niin sanottua Meilahden pyöräturman tuomiota. Hovioikeus päätyi alentamaan pyöräilijän kuoleman aiheuttaneen autoilijan tuomiota tapauksen saaman poikkeuksellisen julkisuuden vuoksi.

Julkisuuteen rikos nousi, koska teko oli tahallinen.

– Kyseessä ei siis ollut vain liikenneonnettomuus, vaan siihen liittyy moraalinen aspekti, minkä vuoksi se nousi julkisuuteen. Tässä tapauksessa voi miettiä, onko oikein, että julkisuus on alentamisperuste, sanoo emeritaprofessori Terttu Utriainen.

Hän arvioi, että julkisuudella saattaa jopa olla ennaltaehkäisevä vaikutus muihin samankaltaisiin rikoksiin.

Aikaisemmin KKO ei alentanut Pori Jazz -jalkapallojoukkueen taustavaikuttajien tai poliitikko Jukka Vihriälän (kesk.) tuomiota, mutta niin sanotun Tapanilan joukkoraiskauksesta tuomittujen kyllä.

Professori Markku Tolvasen mielestä KKO olisi voinut erotella Tapanilan ratkaisun perusteluissa paremmin, johtuivatko raiskaajille koituneet seuraukset todella julkisuudesta.

– Siinä oli katsottu, että julkisella paikalla raiskaukseen syyllistyneet joutuivat lastensuojelun toimenpiteiden kohteeksi julkisuuden vuoksi. Mutta eivät he julkisuuden takia joutuneet, vaan siksi, että syyllistyivät rikokseen alle 18-vuotiaina.

Tapanilan raiskaajat olivat valituksessaan vedonneet myös sosiaalisessa mediassa saamaansa kohteluun.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .