Sopeutumiseläkejärjestelmän vastustajat pauhasivat kovaäänisesti vuonna 1982

Kansanedustajien eläkelain muuttamista käsiteltiin eduskunnassa kevätkaudella 1982. Asia kuumensi käydyissä keskusteluissa silloisia eduskuntaryhmiä.

Etenkin Suomen maaseudun puolue SMP pisti peliin koko sanallisen arsenaalinsa, kun se yritti torpata kansanedustajien eläke-etuuksien parantamisen.

Puolueen kansanedustajat käyttivät toistuvasti kiihkeitä puheenvuoroja muutosta vastaan, sillä heidän mukaansa muut edustajat olivat turvaamassa itselleen elinikäistä toimeentuloturvaa "niin, että seitsemän vuotta eduskunnassa olleen kansanedustajan ei tarvitse enää koskaan hakeutua mihinkään muuhun työhön, vaan hän voi jättäytyä yhteiskunnan eläkkeelle lopuksi elämäänsä", kuten SMP:n Pekka Vennamo kiteytti.

Kansanedustaja Anssi Joutsenlahti edusti tuolloin SMP:tä ja myöhemmin perussuomalaisia. Hän oli tiukasti sopeutumiseläkkeen parantamista vastaan. Joutsenlahti ei voinut hyväksyä, että pieni erikoisryhmä asetettaisiin etuoikeutettuun asemaan hyvin lyhyen työuran jälkeen.

– Valiokunnan ehdotus merkitsee käytännössä jopa 25-vuotiaalle kansanedustajalle eläkemahdollisuutta.

Puheeseen pääsi myös SMP:n armoitettu sanaseppä Veikko Vennamo, joka ilmoitti, että kansanedustajat tekevät itsestään eläkeaatelisia ja vain SMP vastustaa moista menoa.

– Kommunistit, sosialistit, kepu ja kokoomus salaisesti sopivat, että nyt kaapataan kansanedustajille valtavat eläke-edut, ja kokoomus pantiin pahuuden työhön tietysti taas ensimmäisenä, nöyrä kokoomus, jotta pääsisi pahuuteen mukaan.

 

Hyvin vähän tukea muista puolueista

 

Kristillisen liiton (nykyisin kristillisdemokraatit) kansanedustaja Erkki Korhonen halusi tuoda keskusteluun omana näkemyksenään lakiehdotuksen suurimman ongelman eli sen, että kansanedustajilla oli mahdollisuus päästä eläkkeelle hyvin nuorina. Vaikka SMP:läisten esimerkki 25-vuotiaasta eläkeläisestä oli äärimmäinen ja teoreettinen, muistutti Korhonenkin, että kansa oli reagoinut lakiesitykseen poikkeuksellisen voimakkaasti ja tuohtuneena.

– Mielestäni tässä suhteessa parempi ehdotus olisi ollut, että edustajalle maksettaisiin eduskunnasta putoamisen jälkeen vielä kolmen kuukauden palkka, jona aikana hän voisi järjestellä elämänsä muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti.

Veikko Vennamo tosin löysi syyn myös kansasta, joka oli äänestänyt eduskuntaan oman edun tavoittelijoita. Vennamo kannustikin kansalaisia valppauteen ja muutokseen.

– Jos Suomen kansa tällaisen lain hyväksymisen jälkeen edelleen jatkaa äänestämistään entiseen tapaan, niin sitten vasta me voimme odottaa, mitä täällä tapahtuu. Tapahtuu mitä tahansa, sillä nämä kaappaajat havaitsevat, että kansa on sokea, harhautettavissa ja narrattavissa.

 

Populismisyytteitä puolustajalta

 

Suomen kansan demokraattisen liiton SKDL:n (sittemmin vasemmistoliitto) eduskuntaryhmän Kauko Tamminen puolusti lakiesitystä yhtenä aloitteen allekirjoittajana ja moitti vastustajia populisteiksi.

– Käyttöön on otettu kaikki halvan propagandan teon keinot luottaen äänestäjien kademieleen ja eräiden sensaatiolehtien alttiuteen mustamaalata tässäkin asiassa eduskunnan ja kansanedustajain työtä.

Kristillisen liiton Sauli Hautala vastusti esitystä. Hän piti epäoikeudenmukaisena, että monilla suomalaisilla eläkkeen karttumisaika oli jopa 40 vuotta, kun sitä kansanedustajien osalta oltiin laskemassa viiteentoista.

– Jo edellä mainitsemani tietäminen aiheuttaa minulle tämän lain hyväksymisessä ylivoimaisia vaikeuksia.

Laki kuitenkin hyväksyttiin selkeästi. Sen kannalla olivat muun muassa kansanedustajat Liisa Jaakonsaari (sd.), Kauko Juhantalo (kesk.), Ilkka Kanerva (kok.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Pertti Salolainen (kok.), Jouko Skinnari (sd.), Esko-Juhani Tennilä (vas.) ja Ben Zyskowicz (kok.). Poissa äänestyksestä olivat muun muassa Matti Ahde (sd.) ja Paavo Väyrynen (kesk.).

 

Lähteenä on käytetty eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja vuodelta 1982.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.