Sote edellyttää sopua miljardin eläkevastuista

Sote-uudistuksella on suuria vaikutuksia eläkevastuisiin, yli 200 000 ihmisen palkkaan ja muihin työehtoihin sekä noin kolmen tuhannen kiinteistön omistukseen ja käyttöön. Näihin asioihin pyritään löytämään ratkaisu hankkeen jatkovalmistelussa.

Suunnitelman mukaan yli 200 000 ihmistä siirtyy kunnista 18 perustettavan itsehallintoalueen palvelukseen vuonna 2019. Toistaiseksi ei ole sovittu, kuinka eläkevastuut jaetaan kuntien ja alueiden välillä.

– Kyse on todella isoista rahoista. Vuositasolla puhutaan noin miljardin euron eläkeperusteisista maksuista, toteaa varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntaliitosta.

Kuntien eläkevastuut olivat viime vuoden lopulla kaikkiaan 104 miljardia euroa ja varoja oli rahastoitu 41 miljardia. Kattamattomia eläkevastuita on noin 63 miljardin euron edestä. Tämä summa pitää kerätä tulevina vuosina eläkemaksuina työntekijöiltä  ja työnantajilta.

– Valmistelussa tulee ratkaista, miten eläkevastuut jaetaan kuntien ja itsehallintoalueiden kesken. Jako voi tapahtua esimerkiksi palkkojen tai toimintamenojen suhteessa. Minusta jälkimmäinen vaihtoehto on parempi, koska tällöin toimintojen ulkoistamiset eivät vaikuta eläkemaksujen suuruuteen.

Kietäväinen muistuttaa, että monille kunnille tulee paineita nostaa veroprosenttiaan, mikäli oikeudenmukaiseen ratkaisuun ei päästä.

”Eläkemakuja voisi laskea”

Vielä ei ole lopullisesti ratkaistu, mikä eläkevakuuttaja saa hoidettavakseen itsehallintoalueiden palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkkeet. Kuntien eläkeasioista huolehtii Keva.

– Minusta olisi järkevää, että Keva toimisi myös itsehallintoalueiden eläkevakuuttajana, Kietäväinen esittää.

Hänen mielestään Kevan pitäisi tässä tilanteessa alentaa maksutasoaan. Nykyisin eläkemaksut ovat kuntasektorilla noin 30 prosenttia palkkasummasta.

– Kevan laskelmissa on varauduttu varsin suureen henkilöstön poistumaan kuntien palveluksesta. Sitä ei kuitenkaan ole tapahtunut ja Kevan tuotot ylittävät selvästi tavoitetason, joten eläkemaksuja olisi varaa laskea.

Isot kulut palkkojen harmonisoinnista

Sote-uudistus aiheuttaa tarpeen harmonisoida itsehallintoalueiden palvelukseen siirtyvän henkilöstön palkkoja, työaikoja ja muita palvelussuhteen ehtoja. Kunta-alan työnantajajärjestön KT Kuntatyönantajien mukaan siirtyvän henkilöstön palkkaerot samoissa tehtävissä voivat olla mittavat.

Käytännössä palkkojen harmonisointi tarkoittaa sitä, että samasta työstä maksetaan palkkaa samoilla perusteilla. Kenenkään palkkaa ei kuitenkaan pienennetä.

Harmonisoinnin kustannukset voivat olla suurimmillaan satoja miljoonia euroja.

– Harmonisointi vie myös paljon aikaa. Tämän ja monen muun muutoksen kohteena olevan asian vuoksi uudistuksesta saadaan säästöjä vasta myöhemmin tulevaisuudessa, Timo Kietäväinen toteaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön lisäksi uudistus koskee isoa joukkoa ihmisiä, jotka työskentelevät tukipalveluissa ja hallinnossa.

– Jatkovalmistelussa täytyy sopia myös heidän asemastaan. Tukipalvelut voidaan esimerkiksi jakaa itsehallintoalueiden ja kuntien kesken tai perustaa yhtiöitä, jotka palvelevat kumpaakin tahoa.

Kietäväinen muistuttaa, että erityisesti suurilla kaupungeilla on hyvin toimivia tukipalveluyhtiöitä.

– Niiden hajottaminen uudistuksen yhteydessä ei edistäisi säästöjen saavuttamista.

Osa kiinteistöistä puretaan

Karkean arvion mukaan Suomen kunnissa on nykyisin noin 3 000 "sote-kiinteistöä". Uudistuksen yhteydessä tulee sopia niiden omistuksesta ja käytöstä.

– Osa kiinteistöstä jää väistämättä tyhjilleen ja osa joudutaan jopa purkamaan. Kuntien tulee saada korvaus kaikista kiinteistöistä samoilla periaatteilla arvostettuina. Jos korvauksia ei makseta, joutuvat monet kunnat suuriin vaikeuksiin ja osa voi ajautua kriisikunniksi, Timo Kietäväinen varoittaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.