Sote-uudistus: Passiivinen asiakas jää julkiselle sektorille

Vain henkilökohtainen budjetti ja asiakassetelit käyttöön sote-uudistuksen alussa 2020. Sote-keskukset aloittavat vasta 2021.

Asiakkaat, jotka eivät valitse itse sote-keskustaan, listataan automaattisesti julkisen sote-keskuksen asiakkaaksi vuosiksi 2021–2023. Sote-keskukset aloittavat toimintansa vasta vuonna 2021.

Vasta vuonna 2023 asiakkaat jaetaan palvelujen saavutettavuuden mukaan sekä yksityisiin että julkisiin sote-keskuksiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan uuteen linjaukseen on kaksi syytä.

– Perustuslakivaliokunta edellytti, että sote-uudistus astuu vaiheistetusti voimaan. Toisena perusteluna on julkisen talouden kestävyys. Muutoksia ei kannata tehdä kertarysäyksellä, vaan julkiselle tuotannolle on annettava aikaa sopeutua, Saarikko toteaa.

Hallitus linjasi sote-uudistuksen valinnanvapauden aikataulua muutoinkin sunnuntaina reformiministerityöryhmässä. Saarikon mukaan sote-uudistuksen alussa, vuonna 2020 käyttöön otetaan henkilökohtainen budjetti ja asiakassetelit.

Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa rahasummaa, jonka asiakas saa käyttöönsä esimerkiksi vammaispalveluita varten, asiakassetelit taas ovat maksuseteleitä, jotka maakunta voi myöntää esimerkiksi kotipalveluun tai kuntoutukseen.

Sote-keskukset aloittavat toimintansa vasta vuoden 2021 alusta, ja vuoden 2022 alusta sote-keskuksiin tuodaan Saarikon mukaan maakunnan erikoisalan osaamista, kuten sosiaalityötä.

"Ei tällainen rajoittaminen kauhean nykyaikaiselta kuulosta"

Hallituksen linjaukset eivät saa kiitosta yksityisiä sote-palveluntuottajia edustavasta Hyvinvointialan liitosta.

– Julkinen sektori saa etua tästä linjauksesta. Se saisi asiakkaat tuosta vaan, johtava asiantuntija Aino Närkki Hyvinvointialan liitosta harmittelee.

Närkin mielestä asiakkaat olisi pitänyt jakaa sote-keskuksiin heti sote-uudistuksen alkaessa tai sitten kun asiakas tarvitsee ensimmäisen kerran palvelua. Malli haaskaa Närkin mielestä yhteiskunnan varoja ja rajoittaa kilpailua.

– Yksityinen sektori pystyisi tuottamaan palveluita kilpailukykyisillä hinnoilla ja hyvällä laadulla. Kansalaisella olisi halu valita, ja palveluntuottajalla olisi halu tuottaa palveluita. Ei tällainen rajoittaminen kauhean nykyaikaiselta kuulosta, Närkki tähdentää.

Myös kilpailuneutraliteetin toteutuminen on Närkin mukaan vaikeaa, kun maakunnassa on yksi liikelaitos, jolla on filiaaleina omia sote-keskuksia.

– Myös kustannusten läpinäkyviksi saattaminen on haasteellista, Närkki sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Risikko sote-sovusta: Valinnanvapaus ei vähene aiemmista linjauksista, asiakassetelin rooli vahvistui

Sinisten Mattila: Soten valinnanvapauden suuri kuva on selvä, tarkentamista riittää vielä

Saarikko: Valinnanvapaus eduskuntaryhmien käsiteltäväksi torstaina

Kommentti: Maakuntauudistus askeleen lähempänä

Sote-uudistuksen valinnanvapaudesta on syntynyt sopu hallituksessa yöllä