Sote voi törmätä perustuslakiin

Hallituksen kompromissiratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta sekä  sote-alueiden määrästä sisältää useita perustuslaillisia ongelmia. Ministeriöiden valtiosääntöjuristit hiovatkin esitystä viikonlopun aikana lopulliseen muotoonsa, jotta se menisi aikanaan läpi perustuslakivaliokunnassa.

– Valmistelussa on pyritty kiinnittämään huomiota perustuslakiseikkoihin, mutta tietyt asiat ovat kieltämättä ongelmallisia, toteaa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän on toiminut lokakuun alusta lähtien sote-uudistuksen projektinjohtajana ja lain valmistelu on hänen vastuullaan.

Yhtenä ongelmana on se, että alueille tulee muodollisesti itsehallinto, mutta samaan aikaan ne ovat kuitenkin valtion vahvan ohjauksen kohteena.

– Kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka haetaan tasapaino alueiden itsehallinnon, kansalaisten perusoikeuksien tehokkaan turvaamisen ja  yhdenvertaisuuden varmistamiseksi tarvittavan ohjauksen välillä. Näiden asioiden tarpeetonta asettamista vastakkain tulisi välttää, Pöysti painottaa.

Hän korostaa, että itsehallintoalueille tulee jäädä aitoa päätösvaltaa.

– Maanantaina julkaistavassa lopullisessa sote-linjauksessa on myös kirjauksia perustuslain asettamista vaatimuksista. Toisessa vaakakupissa ovat itsehallinto ja kansanvalta ja toisessa palveluiden yhdenvertainen saatavuus.

Jatkovalmistelu voi tuoda muutoksia

Nyt hyväksytyssä mallissa itsehallintoalueet tekevät sote-palveluista järjestämispäätöksen, joka alistetaan valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Näettekö tässä perustuslaillista ongelmaa?

– Se voi olla ongelma, jos järjestämispäätöksissä määrätään myös pienistä asioista kovin yksityiskohtaisesti. Päätöksissä tulisikin keskittyä enemmän strategisiin kysymyksiin, niin silloin ei pitäisi tulla törmäystä perustuslain kanssa.

Hallituksen ratkaisun mukaan Suomeen perustetaan 18 itsehallintoalueita. Sosiaali- ja terveyspalveluita saa järjestää kuitenkin vain 15 aluetta. Näin ollen kolme itsehallintoaluetta järjestää omat sote-palvelunsa yhteistyössä.

– Tämä on herkkä kohta. Periaatteessa perustuslaillisia ongelmia voi syntyä siitä, että osa itsehallintoalueista on sote-alueita ja osa ei. Tärkeää on, että kaikille alueen asukkaille turvataan  mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, Tuomas Pöysti toteaa.

Hän muistuttaa, että kunnat tekevät jo nykyisin paljon yhteistyötä kuntayhtymien kautta. Sote-mallissa on periaatteessa kyse samasta asiasta.

Julkisuuteen vuodetun salaisen virkamiesmuistion mukaan 15-19 itsehallintoaluetta voivat vaarantaa perusoikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen, koska osa alueista voi jäädä väestöpohjan, osaamisen ja taloudellisten edellytysten vuoksi liian heikoiksi.

– Valmistelussa tästä asiasta on kannettu huolto ja siihen on yritetty löytää ratkaisu. Lain jatkovalmistelussa tutkitaan onko muutokset olleet riittäviä vai tarvitaanko niitä lisää, Pöysti kertoo.

Lapintie: onko verojen maksu varmistettu?

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Lapintie (vas.) ei halua ottaa vielä kantaa siihen, onko hallituksen ratkaisu perustuslain mukainen.

– Perustuslakivaliokunta voi arvioida asiaa vasta, kun lopullinen esitys on annettu, Lapintie sanoo.

Hän toivoo, että malli todella takaa tasavertaiset palvelut kansalaisille eri puolilla Suomea.

– Toivottavasti hallitus on myös varmistanut, että suuret kansainväliset yksityiset palveluntuottajat maksavat jatkossa veronsa Suomeen. Nykyisin näin ei aina ole.

Perustuslakivaliokunta voi arvioida asiaa vasta, kun lopullinen esitys on annettu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.