Sudanilainen sissijohtaja ihmetteli suomalaista julmuutta, kun Pekka Haavisto kertoi sisällissodan kalvaman sukutarinansa: "Oli pelto, jonka yli ei puhuttu"

Suomalaisilla on monia erityisiä vahvuuksia rauhanvälitystyössä, uskoo kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.).

Haavisto puhui maanantaina Joensuussa järjestetyssä seminaarissa konflikteista, niiden ehkäisemisestä ja sovittelusta. Puheenvuoroaan Haavisto rytmitti tarinoilla aina viime kesän Suviseuroista töihinsä Sudanin Darfurissa.

Haavisto halusi korostaa, miten suomalaiset voivat tukea rauhaa ja vakautta Afrikassa ilman kolonialistista painolastia, joka hänen mielestään on valitettavasti näkynyt EU:n toimissa.

– Englantilaiset ajattelevat helposti, että hehän tuntevat Sudanin. Ranskalaiset ajattelevat, että hehän tuntevat vaikka Keski-Afrikan tasavallan ja italialaiset ajattelevat, että he tuntevat Somalian. Se on itse asiassa hyvin ärsyttävä tekijä näissä maissa. Suomalainen on paljon paremmassa asemassa ilman tätä taustaa.

Pekka Haavisto huomautti YK:n laskelmasta, jonka mukaan Afrikan väkiluku kasvaisi nykyisestä noin 1,4 miljardista pitkälti yli neljään miljardiin tällä vuosisadalla. Saman ennusteen mukaan Aasian väkiluku kääntyy laskuun.

Hän totesi, että jos eurooppalaiset alkavat puhua Kiinan uuskolonialismista Afrikassa, perusteltu vastaus voi olla, että anteeksi, mutta kuka puhuu. Hän ei valittaisi Kiinan roolista ”ketunhäntä kainalossa” vaan tekisi eurooppalaisena enemmän.

Haavisto kertoi huomanneensa usein, miten luokka-ajattelu on jäänyt moniin Afrikan maihin, jotka ovat olleet siirtomaita. Suomessa luokkaeroja ei tunnisteta, mikä voi vuorovaikutustilanteissa olla suomalainen vahvuus.

 

Haavisto kertoi pohdiskelleensa traditionaalisten kulttuurien omia rauhanvälitysmekanismeja, kun modernit instituutiot puuttuvat. Tässä yhteydessä hän kertoi tapaamisestaan tohtori Khalil Ibrahimin kanssa Darfurissa. Ibrahim perusti kalifaattia havittelevan islamistisen sissiliike JEMin ja johti sitä, kunnes kuoli Sudanin hallituksen ilmaiskussa 2011.

– Hän aloitti todeten, että on se nyt helppo tulla Suomesta neuvomaan, tehän olette aina eläneet rauhan tilassa, Haavisto kuvaili keskustelua, mihin sanoi vastanneensa, että ”nyt sä sotket meidät Sveitsiin tai Ruotsiin”.

Ibrahim kuunteli kiinnostuneesti katkerista tapahtumista 1918 sekä ison naapurin hyökkäyksestä. Kun sissijohtaja kysyi, miten olette selvinneet, Haavisto sai kertoa mielestään hienon tarinan suomalaisesta selviytymisestä.

Sotien suomalaisiin jättämiä pitkiä arpia Haavisto havainnollisti islamistijohtajalle kertomalla sukutarinansa Tampereen Teiskosta. Hänen äitinsä veljistä yksi oli punaisten puolella 1918 ja loput valkoisten, mikä johti 50 vuoden mykkäkouluun.

– Lapsuuteni kesäpaikassa oli pelto, jonka yli ei puhuttu, Pekka Haavisto kuvaili, kun pellon toisella laidalla oli punaisten puolella olleen sukua.

– Oli yksi naapuri, jonka kanssa ei kommunikoitu, Haavisto kertoi havainnoistaan lapsena, kunnes hänen äitinsä kertoi taustoista enemmän murrosikäiselle.

Kun hän kertoi vaikenemisen 50 vuodesta sissijohtajalle, tämä totesi Haaviston mukaan, että ”50 vuotta, kyllä on julmaa siellä Suomessa”.

– Kysyin, miten Darfurissa. Hän sanoi, että jos sinä tapat veljeni, en puhu sinulle kolmeen päivään. Neljäntenä päivänä karjan pitää päästä laitumelle ja naisten pitää päästä kaivolle. On kolme päivää aikaa sovitella.

Sovittelu tapahtui maksamalla verirahoja, koska ei ole ollut tuomioistuimia tai vankiloita. Haavisto totesi, että paikallisten sovittelumekanismien vahvistaminen voi jossain tapauksissa olla tärkeää ja tulla kyseeseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .