Suomalaisille upseerioppilaille selvitettiin kansallissosialistisessa hengessä rotukysymystä – Koulutusohjelmaan kuului myös käynti keskitysleirissä

Suomalaiset SS-vapaaehtoiset saivat André Swanströmin mukaan paitsi sotilaskoulutusta myös ideologista koulutusta. Esimerkiksi Tölzin upseerikoulussa suomalaisille opetettiin kansallissosialistisessa hengessä käsitteet rotu, kansa, kulttuuri ja ihmisyys.

Kielteisinä ja vastustettavina ilmiöinä esitettiin puolestaan pasifismi, demokratia, liberalismi, kapitalismi, marxismi ja bolshevismi.

Opiskeluun kuului myös opintokäyntejä ja retkiä. Maaliskuussa 1943 Eino Nevanlinna kirjoitti päiväkirjaansa, että upseerioppilaat olivat tehneet bussiretken "hullujenhuoneeseen", missä heille kerrottiin potilaiden avulla demonstroiden eri mielisairauksista.

Upseerioppilas Brynolf Palmgrenin mukaan käynnin tarkoituksena oli perehdyttää heidät kansallissosialismiin ja erityisesti Darwinin oppiin luonnonvalinnasta. Kotiin lähettämässään kirjeessä Palmgren kertoi alkaneensa tulla vakuuttuneeksi kansallissosialistisen maailmankatsomuksen erinomaisuudesta.

Toukokuussa 1943 Palmgren pääsi aamiaisella istumaan SS:n päällikön ja keskitysleirijärjestelmän organisaattorin Heinrich Himmlerin pöytään. Suomalainen kuvaili Himmleriä hauskaksi, puheliaaksi ja ystävälliseksi "sedäksi".

Upseerioppilaiden koulutusohjelmaan kuului niin ikään käynti Dachaun keskitysleirissä. Käynnin tarkoituksena oli Palmgrenin mukaan näyttää, että juutalaisilla oli siellä hyvät oltavat.

SS tarvitsi nimenomaan miehistöä

Alkujaan suomalaisten värvärien joukossa esiintyi Swanströmin mukaan toiveita lähettää suomalaisia vapaaehtoisia Saksan asevoimiin Wehrmachtiin, jolloin jääkäriperinteetkin olisivat tulleet paremmin kunnioitetuiksi.

Saksalaiset eivät kuitenkaan tähän suostuneet. SS halusi laajentua maantieteellisesti, ja samalla sillä oli kasvava miehistötarve.

– Yleiseurooppalaiselle laajentumiselle ja rekrytoinnille SS:llä oli korkeimman natsijohdon hyväksyntä.

SS jyräsi suomalaisten toiveen myös vapaaehtoisten valinnassa.

– Suomalaiset yrittivät ajaa monta kertaa omia intressejä, esimerkiksi sitä, että Saksaan lähetettäisiin mahdollisimman paljon upseereita. Saksalaisia ei kuitenkaan kiinnostanut ottaa vastaan reserviupseereita eikä aktiiviupseereita. He tarvitsivat miehistöä, Swanström sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.