Suomalaismepit supistaisivat europarlamenttia

Brittien paikat saattavat jäädä säästösyistä täyttämättä. Ahvenanmaan ja saamelaisten kiintiöt jäävät silloin haaveeksi.

Selvä enemmistö suomalaismepeistä toivoo, ettei Britannian EU-eron yhteydessä vapautuvia parlamenttipaikkoja jaeta uudelleen jäsenmaiden kesken. Europarlamentti keskustelee lähikuukausien aikana seuraavan vaalikauden paikkajaosta, mutta tämä keskustelu ei vielä koske brexitin jälkeen vapautuvia paikkoja.

Mepit perustelevat haluttomuuttaan jakaa briteiltä vapautuvia paikkoja säästösyillä. Briteillä on parlamentissa 73 paikkaa.

Uutissuomalaisen kyselyyn vastasi 10 meppiä Suomen 13 europarlamentaarikosta.

Lissabonin sopimuksessa määriteltiin meppien maksimimääräksi 751. Meppejä voi siis olla myös vähemmän.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäisen mielestä Iso-Britannialta vapautuvat paikat voitaisiin jättää jakamatta.

– Ne voitaisiin täyttää myöhemmin EU:n mahdollisten laajentumisten yhteydessä.

Myös Jussi Halla-aho (ps.) jättäisi paikat reserviin.

– Säästösyyt puoltavat sitä, ettei brittien paikkoja täytetä brexitin yhteydessä, Halla-aho sanoo.

Nykyisen laskukaavan mukaan Suomi saattaisi saada lisäpaikan, jos brittien paikat jaettaisiin jäsenien kesken.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pelkää kuitenkin, että Suomi jäisi nuolemaan näppejään.

– Pienillä mailla on nyt asukaslukuun nähden enemmän paikkoja kuin suurilla. On riski, että paikat menisivät isoille maille. Sitä paitsi pienempi parlamentti olisi halvempikin.

Säästö- ja osittain imagosyistä moni muukin jättäisi paikat jakamatta. Britannian maksuosuus EU:n budjetista on ollut noin kymmenen prosenttia.

– EU:ssa on tehtävä vastaavia säästöjä, joten olisi mielestäni perusteltua jättää Britannian paikat täyttämättä, Anneli Jäätteenmäki (kesk.) sanoo.

Petri Sarvamaa (kok.) jättäisi paikat täyttämättä säästösyistä ja myös siksi, että se olisi EU:n imagolle hyväksi.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja RKP:n Nils Torvalds ovat niin ikään säästölinjalla.

– Parlamentin kokonaiskustannuksia tulisi vähentää. Kannatan paikkamäärän vähentämistä, Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) sanoo.

Parlamentti tekee ehdotuksen paikkajaosta Eurooppa-neuvostolle, jonka tulee hyväksyä ehdotus. Kyselyyn vastanneista keskustan Hannu Takkula ja demarien Liisa Jaakonsaari pitivät todennäköisenä, että parlamentin paikkaluku pysyy ennallaan ja että paikat jaetaan jäsenmaiden kesken.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kirjoitti blogissaan tammikuussa, että ellei briteiltä vapautuvia paikkoja jätetä täyttämättä, voisi nyt olla mahdollisuus osoittaa muutama paikka Ahvenanmaan kaltaisille itsehallintoalueille. Se ei tapahtuisi kansallisista kiintiöistä vaan koko unionin tasolla.

– Seuraavassa vaiheessa olisi mahdollista antaa paikkoja eurooppalaisille itsehallintoalueille, myös Nils Torvalds miettii.

Sirpa Pietikäinen ei usko itsehallintoalueiden kiintiöihin.

– Mutta jos niitä lähdettäisiin perustamaan, EU:n ainoa alkuperäiskansa saamelaiset voisivat olla varteenotettava ehdokas.

Paavo Väyrynen (kesk.), Henna Virkkunen (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.) eivät vastanneet kyselyyn.