Suomalaisvarusmiesten raskas raketinheitin pääsi tositoimiin Bold Quest -testaustapahtumassa Rovajärvellä – katso kuvasarja helvetinkoneiden harjoituksista

Alikersantti Samuel Mäkisellä, alikersantti Mikko Perälällä ja tykkimies Henry Skuttilla oli maanantaina tavallista parempi päivä. Raskaan raketinheitinvaunun miehistö oli vihdoin laukaissut ensimmäisen rakettinsa kohti 20 kilometrin päässä olevaa maalia.

– Nyt on aika hyvä fiilis. Vähän yllättyikin tuota jysähdystä, kun on vetänyt semmoista kuivaharjoittelua tähän asti, Mäkinen kertoi.

– Kyllähän se tuntui aika hiton siistiltä, kuvaili Perälä.

Kun varusmiehet huristivat pois tuliasemastaan, oli vastassa kenraalimajuri Pasi Jokinen paiskaamassa kättä ja onnittelemassa onnistuneesta laukaisusta.

Kolmikon MLRS 270 -vaunu tuki omalta osaltaan tämän viikon kovapanosammuntoihin päättyvää Bold Quest 19.1 -testaustapahtumaa, jota Ilmavoimien komentaja Jokinen johtaa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että ammukset päätyvät tulenjohdon osoittamiin maaleihin, vaikka ketjussa olisi eri kansallisuuksia ja tietojärjestelmiä.

 

Kehuja Rovajärven ampuma-alueelle

 

Maanantaina Rovajärven ampuma-alueella maalialueen suota ja kangasta mylläsivät rakettien lisäksi belgialaisten heittimet ja ruotsalaisten Archer-haupitsit. Loppusilauksen antoivat Yhdysvaltain merijalkaväen Hornet-hävittäjän pudottamat pommit. Tulenjohtajia oli muun muassa Ranskasta ja aina Australiasta saakka.

– Täällä on mahtavaa, hehkutti Mike Schifflett.

Hän on tutkimushaarajohtaja Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnassa, joka johtaa Bold Questiä yhdessä Suomen kanssa. Schifflett kehui Rovajärven tarjoamia mahdollisuuksia testaustapahtumalle. Hänen mukaansa suurella alueella voi toteuttaa erilaisten aseiden yhteisammuntoja, jotka eivät monessa muussa paikassa olisi mahdollisia.

Bold Questin järjestäminen Suomessa on Schifflettin mukaan perusteltua myös siksi, että Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset ja kumppanit voivat tuoda paikalle raskasta kalustoaan, jota olisi liian kallista kuljettaa Atlantin yli.

Mutta eikö harjoittelu Suomessa ole nyt vastavuoroisesti kalliimpaa Yhdysvalloille, koko harjoitussarjan alullepanijalle?

– Tämä on hyvinkin sen arvoista, kun ajatellaan niitä hyötyjä, mitä tästä saamme, Schifflett vakuutti hymyillen.

 

Ulkomaiset joukot maksavat viulunsa

 

Bold Quest on Suomessa vasta kolmatta kertaa muualla kuin Yhdysvaltain maaperällä. Tulevaakin suunnitellaan jo, ja Jokisen mukaan osoitteena saattaa olla Tanska. Suomi oli omalta osaltaan tarttunut tilaisuuteen muutama vuosi sitten, kun mahdollista eurooppalaista isäntää harjoitukselle kyseltiin.

Yli 2 000 sotilaan ja 14 kansallisuuden harjoitus alkoi jo huhtikuussa eri puolilla Suomea ja huipentuu tällä viikolla kovapanosammuntoihin. Omaa ampumaharjoitusta Bold Questissä ei ole, vaan toiminta on sovitettu Suomen kansallisiin harjoituksiin.

Bold Questissä on paljolti kyse tietojärjestelmistä, mutta niiden teknisen ja toiminnallisen testauksen jälkeen tarvitaan myös konkreettista ampumista yhteensopivuuden varmistamiseksi. Niinpä Mäkisen, Perälän ja Skuttin heitin pääsee laukaisemaan vielä toisenkin raketin.

Tapahtuman kustannus Suomelle, noin 4,5 miljoonaa euroa, koostuu huomattavalta osin Pohjois-Suomeen rakennettavista viestiyhteyksistä, jotka jäävät Puolustusvoimien käyttöön. Ulkomaiset joukot maksavat omat kustannuksensa, myös Suomelta saamansa isäntämaatuen kerryttämät laskut.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .