Suomeen muuttaneet irakilaiskaksoset eivät syyllistyneet terroristiseen joukkomurhaan, päätti hovioikeus

Turun hovioikeus on hylännyt kaikki syytteet, joiden mukaan Irakista Suomeen tulleet kaksosveljet olisivat osallistuneet Isisin joukkomurhaan Irakissa. Myös käräjäoikeus hylkäsi syytteet.

Hovioikeudessa syyttäjät vaativat miehille elinkautista vankeusrangaistusta muun muassa terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista Irakin Tikritissä vuonna 2014.

Hovioikeus päätyi siihen, että esitetty näyttö ei riittävällä varmuudella osoita miesten syyllisyyttä.

Miehet tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015.

Keskiössä propagandavideo punabarettisesta miehestä

Tutkinta aloitettiin sen jälkeen, kun useat Suomessa oleskelevat irakilaiset ottivat yhteyttä poliisiin. He kertoivat, että jompikumpi syytteessä olevista veljeksistä esiintyy Isisin propagandavideolla, jossa punabarettinen mies teloittaa Irakin armeijan sotilaita tai alokkaita.

Video liittyy Camp Speicherin joukkomurhaan, jossa tapettiin eri tietojen mukaan jopa 1  700 sotilasta. Äärijärjestö Isis oli ottanut heidät vangiksi Speicherin tukikohdassa lähellä Tikritiä.

Oikeudenkäynnissä puitiin sitä, onko jompikumpi veljeksistä tuo barettipäinen mies. Riittävää selvitystä tästä ei oikeuden mukaan löytynyt. Barettipäinen mies näkyy videolla ainoastaan sivusuunnasta kuvattuna, ja video on kuvanlaadultaan jossain määrin epätarkka, oikeus huomautti.

Lisäksi videolla esiintyvä barettipäinen mies oli erään todistajan kertomuksen mukaan kuollut jo vuonna 2014 tai 2015.

Eri kynällä ja eri käsialalla

Miesten syyllisyyden puolesta puhuivat neljä anonyymia todistajaa. Perusteena anonyymiydelle oli Irakissa vallitseva epävakaa turvallisuustilanne, jonka vuoksi todistajien on syytä pelätä oman turvallisuutensa vaarantuvan, jos heidän henkilöllisyytensä tulee yleisön tietoon.

Anonyymit todistajat kertoivat oikeuden mukaan yhdenmukaisesti Camp Speicherin tapahtumien yhteydessä Isisin joukoissa näkemistään ihmisistä, kuten veljeksistä.

Todistuksissa oli kuitenkin useita epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi kahden todistajan kirjallisissa arabiankielisissä kuulustelukertomuksissa loppuosat vaikuttivat kirjoitetun eri kynällä ja eri käsialalla kuin kertomusten alkuosat. Maininnat veljeksistä sisältyivät juuri loppuosiin.

–  Asiassa ei ole kyetty selvittämään, mistä edellä mainitut eroavaisuudet kuulustelupöytäkirjojen kirjoituksissa ovat johtuneet, oikeus totesi.

Lisäksi kertomusten luotettavuuteen vaikutti muun muassa tapahtumista kulunut pitkä aika.

Parran ja hiusten pituutta verrattiin - ei täsmännyt

Videoista vertailtiin myös parran ja hiusten pituutta eri ajankohtina. Yhdellä videotallenteella esiintyi toinen veljeksistä vain muutama päivä ennen joukkomurhaa. Ulkonäkö ei vastannut videolla esiintyvän barettipäisen miehen ulkonäköä eikä anonyymien todistajien kertomusta.

–  (Miehen) ulkoinen olemus ei ole myöskään voinut muuttua muutaman päivän aikana siten, että hänen hiuksensa ja partansa olisivat kasvaneet vastaavan pituisiksi kuin Isisin propagandavideolla esiintyvällä barettipäisellä miehellä, oikeus huomauttaa.

Syytettä tukevana näyttönä esitettiin anonyymien todistusten lisäksi toisen veljeksen ja tämän isän välinen puhelinkeskustelu, jonka sisältö viittasi veljen olleen mahdollisesti Tikritissä joukkomurhan tapahtuma-ajankohtana. Syytettä tukevana näyttönä esitettiin myös toisen veljeksen puhelimesta taltioidut viestit, jotka viittaavat tämän kannattaneen Isisiä ja mahdollisesti myös kuuluneen siihen. Näistä ei kuitenkaan voinut päätellä osuutta joukkomurhaan.

Syyttäjä matkusti Bagdadiin asianajajan kanssa

Valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoo, ettei vielä tiedä, tyytyykö hovin päätökseen.

–  Hovioikeuden päätös on hyvin perusteltu, ja nyt meidän pitää analysoida sitä paremmin ajan kanssa ja pohtia, onko meillä mitään perusteita olla sillä tavalla eri mieltä, että olisi syytä pohtia jatkotoimia, Laitinen sanoo STT:lle.

Hovioikeudenkäynti järjestettiin osittain Irakin Bagdadissa, minne Laitinen kertoo matkustaneensa paikalle toisen puolustusasianajajan kanssa. Bagdadissa kuultiin puolustuksen todistajat ja osa syyttäjän todistajista, ja tuomioistuin seurasi kuulemisia Suomessa videon välityksellä.

Asiassa Turun hovioikeutta avusti YK:n alainen elin Unitad, joka on perustettu tutkimaan Isisin Irakissa tekemiä rikoksia. Laitisen mukaan kuulemisilla oli oikeudenkäynnille suuri merkitys.

–  Nyt oli uutta se, että voitiin kuulla myös puolustuksen todistajat. Tämä oli suurin ja merkittävin ero verrattuna käräjäoikeuteen ja seikka, joka teki oikeudenkäynnistä siltä osin oikeudenmukaisemman ja sellaisen kuin oikeudenkäynnin pitää olla.

Toisen veljeksen asianajaja, Irakiin matkustanut varatuomari Kaarle Gummerus kuvailee oikeusprosessia raskaaksi.

–  Päämiehellemme oikeusprosessi on ollut äärimmäisen raskas etenkin siitä syystä, että prosessi on kestänyt erityisen pitkään, yli viisi vuotta. Viivytystä on tuonut oikeudenkäynnin hoitaminen kahden valtion eli Suomen ja Irakin alueella, Gummerus sanoo tiedotteessa.

Veljeksiä syytettiin terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen murhien lisäksi törkeästä pahoinpitelystä ja surmaamalla tehdystä törkeästä sotarikoksesta.

Kaksoset itse kiistivät syyllistyneensä tekoihin ja kertoivat olleensa joukkomurhan aikaan muualla kuin Tikritissä. Hovioikeus päätti syyteiden hylkäämisestä yksimielisesti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.