Suomeen palaava kansliapäällikkö kurmottaa hallitusta: EU-politiikalta puuttuu sisältöä

EU-komissioon on helppo vaikuttaa, kunhan on vain jotain sanottavaa, tokaisee kabinettipäällikön tehtävät pian jättävä Juho Romakkaniemi.

Kuopiosta lähtöisin oleva Romakkaniemi on seurannut Suomen EU-vaikuttamista komission ylimmistä kerroksista viitisen vuotta. Kohta tie vie Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi Suomeen, joten on hyvä hetki tehdä välitilinpäätös. Arvio Suomen EU-vaikuttamisesta ei ole mairitteleva, mutta neuvoja on tarjolla.

Tavoitteisiin sisältöä, ei pelkkiä otsikoita

EU-vaikuttaminen on Romakkaniemen mielestä pitkäjänteistä, eikä asioita voi ajaa vain otsikoilla.

Suomi on hänen mukaansa epäonnistunut esimerkiksi EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden ajamisessa. Suomi ajoi tavoitetta yleisellä tasolla pitkään, mutta kun tavoite nousi agendalle, ei Suomella ollut aloitteita siitä, mitä sisämarkkinat käytännössä tarkoittaisivat.

Suomen EU-puheenjohtajakausi odottaa syksyllä 2019. Otsikoita ja niille katetta olisi aika luonnostella nyt.

Kotimaan kahinoita ei saa tuoda EU-pöytään

Aika ajoin suomalaiskomissaarin kabinetista on saatu selittää Helsingin ajamia kantoja. Se ei ole Romakkaniemen mielestä tavatonta, sillä jokaisella maalla on omat erityiset kysymyksensä.

Isoissa kriiseissä "pikkupolitikointi" pitäisi hänestä silti unohtaa kokonaan. Romakkaniemi varoo puhumasta Suomen vaatimista Kreikka-vakuuksista, mutta niitä hän tarkoittaa. Hän toimi vielä tuolloin pääministeri Kataisen esikunnassa.

– Mauno Koivisto totesi Euroopan parlamentille Strasbourgissa Suomen liityttyä EU:n jäseneksi, että Suomi on rakentava kumppani, joka ei tuo omia kotimaisia kiistakysymyksiään EU:n pöytiin. Siinä oli suuri viisaus.

Kompromissien rakentajalla on valtaa

Romakkaniemi aloitti Brysselin kautensa vuonna 2012 talouskomissaari Olli Rehnin (kesk.) kabinetissa. Pahin alkoi olla jo ohi EU:ta ravistelleessa talouskriisissä.

Nyt EU-maat yrittävät varmistaa, että tuleviin kriiseihin osataan vastata paremmin.

Suomi on Romakkaniemen mielestä juuttunut liikaa siihen, että taloudellinen yhteisvastuu ei saa kasvaa. Menneitä velkoja ei olisi tarkoitus laittaa yhteiseen piikkiin, vaan vakauttaa euroaluetta tulevaisuudessa.

Komissio esitteli joulukuussa ehdotuksia euroalueen uudistuksiksi, jotka nekin saivat jo suomalaispäättäjät nikottelemaan. Suomen mielestä esimerkiksi yhteinen valtiovarainministeri ei ole tarpeellinen eikä hallitusten välistä pysyvää kriisimekanismia (EVM) ole syytä siirtää EU:n rakenteisiin.

Romakkaniemi toteaa, ettei komissio esitellyt välttämättä kaikkea sitä, mitä Saksa ja Ranska tulevat ehdottamaan maaliskuussa.

Saksan keskeneräisten hallitusneuvotteluiden on arvioitu pidätelleen komissiota, eikä ehdotusten joukosta löytynyt esimerkiksi kiistanalaista eurooppalaista työttömyysturvarahastoa.

Romakkaniemi ennakoi, että maat voivat hyvin ehdottaa juuri esimerkiksi työttömyysturvarahastoa tai euroalueen budjettia – joita niitäkin Suomi on vastustanut.

Suomen olisi Romakkaniemen mielestä järkevää hahmottaa jo nyt mahdollisia kompromisseja.

– Suurimman vaikutusvallan saa, jos näkee mahdolliset kompromissin paikat ja pystyy tarjoamaan sinne omia ratkaisuitaan. Tällaista en ole hirveästi nähnyt.