Suomen jokivesissä mereen virtaa arkisia muovijätteitä – Aurajoki kuljetti kesällä tupakantumppeja ja juomapulloja

Jokivesien mukana kulkee suuri osa maailman meriin päätyvästä muoviroskasta. Eniten meriä saastuttavat joet löytyvät Aasiasta ja Afrikasta, mutta myös Suomessa asutuksen läpi virtaavat joet kuljettavat muoviroskaa, josta osa päätyy lopulta Itämereen.

Itämeren roskista muovia on paikoin jopa 90 prosenttia, arvioi Suomen ympäristökeskus (Syke). Sen tutkijat tarkastelivat viime kesänä Turun läpi virtaavan Aurajoen roskia jokeen asetettujen puomien avulla. Tänä keväänä huhtikuussa samaa kokeiltiin Vantaanjoella, kertoo Syken erikoistutkija Outi Setälä.

Tyypillisiä joista löytyviä muoveja ovat Setälän mukaan kevyet ja kelluvat jätteet kuten ruokakääreet ja juomapakkaukset, siis tavallisten ihmisten arkiset tuotteet.

– Turun keskustassa yleisin roska oli tupakantumppi. Sitten oli juomapulloja ja tölkkejä, koska oli kesäaika ja paljon ihmisiä ulkona, Setälä kertoo.

Tupakantumppien maatumisaika luonnossa on jopa 15 vuotta, muovisten juomapullojen hajoamiseen arvioidaan kuluvan jopa satoja vuosia.

Vantaanjoella selvitetään, kulkeutuuko roska yläjuoksulta alajuoksulle vai tarttuuko se matkalla joen penkoille tai painuuko se pohjaan. Setälän mukaan puomeilla ei voida rajoittaa roskan määrää, mutta tutkimus tuo tietoa sen kulkeutumisesta.

Vantaanjoella yleisimmät puomeihin päätyneet roskat olivat erikokoisia styroksihippusia. Näitä sekä isompia styroksilevyjen palasia löytyi myös suuria määriä joen penkoilta.

Jokien merkitystä Itämereen päätyvän muoviroskan kuljettajina kartoitetaan parhaillaan Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian yhteisessä EU-rahoitteisessa Blastic-projektissa. Suomesta siihen osallistuvat Syke, Turun kaupunki ja Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys.

Muovia ei pidetä arvokkaana

Muovista syntyvän roskan määrää on pyritty eri maissa rajoittamaan esimerkiksi muovipussien saatavuuden rajoituksilla ja maksullisuudella. Esimerkiksi Ruotsi, Yhdysvallat ja Ranska ovat kieltäneet merten roskaantumisen kannalta keskeiset kosmetiikan mikromuovit, Suomi odottaa EU:n yhteistä linjausta.

Setälän mukaan myös yksilön toiminnalla on merkitystä.

– Kyllä jokien muovimäärissä on kyse myös kansalaisten omasta toiminnasta. Laajemmin asia liittyy pakkaussuunnitteluun ja muovin halpuuteen sekä helppoon saatavuuteen. Muoviin ei suhtauduta mitenkään arvokkaana raaka-aineena, joten sitä jätetään minne sattuu, Setälä kuvailee.

Maailman merissä vellovista Suomea suuremmista roskapyörteistä on puhuttu viime vuosina niin paljon, että se alkaa näkyä ihmisten valinnoissa, Setälä sanoo.

– Asennemuutos on ehkä vähitellen syntymässä. Ihmiset ovat alkaneet miettiä tarkemmin, mitä tuotteita ostavat, mistä ne on valmistettu ja kuinka pitkäikäisiä tai oikeasti tarpeellisia ne ovat.