Suomen osallistumiset kansainvälisiin sotaharjoituksiin kaksinkertaistuivat

EU ja Nato tiivistävät yhteistyötään rinnakkaisella harjoituksella. CMX17 ja PACE17 alkavat molemmat keskiviikkona.

Suomen puolustusvoimat osallistuu tänä vuonna kansainvälisiin sotaharjoituksiin kaksi kertaa niin usein kuin vuonna 2010. Nato-harjoituksiin Suomi osallistuu yhtä usein kuin Pohjoismaisiin sotaharjoituksiin. Keskimäärin joka viides sotaharjoitus on viiden viime vuoden aikana ollut sellainen, jossa Nato on mukana.

Suomessa on viime viikolla kohuttu salaisesta Naton CMX-kriisinhallintaharjoituksesta, joka pidetään 4.–11. lokakuuta. Suomi osallistuu harjoitukseen nyt yhdeksättä kertaa.

Ulkoministeriö toimitti eduskuntaan selvityksen CMX-harjoituksesta, mutta pyysi eduskunnan ulkoasianvaliokuntaa ja puolustusvaliokuntaa pitämään salassa selvityksen tiedot.

– Salainen se ei kuitenkaan ole siinä mielessä, että kerromme julkisuuteen sen mitä voimme. Myös Nato tiedottaa harjoituksesta, yksikönpäällikkö Mikko Kinnunen ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksiköstä kertoo.

Kinnusen mukaan ulkoministeriö ei voi kertoa julkisuuteen tarkkoja tietoja harjoituksesta, sen skenaariosta tai mihin skenaario sijoittuu maantieteellisesti.

– Nato omistaa harjoituksen ja päättää tiedottamisesta.

Harjoitusmäärät kasvussa

Tänä vuonna Suomi osallistuu yhteensä 84 kansainväliseen sotilaalliseen harjoitukseen, mutta niistä Nato-harjoituksia on poikkeuksellisesti vain 13 (15,5 prosenttia). Määrä on alhainen, sillä viime vuonna kaikkia harjoituksia oli 87, joista Nato-harjoituksia 19 eli 21,8 prosenttia. Vuonna 2016 kaikkia harjoituksia oli 64 ja niistä Nato oli mukana 13:ssa (20 %). Vuoden 2014 harjoituksista 22,7 prosenttia oli Nato-harjoituksia (66/15).

Tulevan vuoden harjoitusten määrää ei vielä tiedetä, mutta ainakaan vähenemään päin se ei ole. Puolustusministeriön syyskuussa julkaiseman selvityksen mukaan kansainvälinen harjoittelu hyödyttää puolustusvoimia monella tapaa.

Selvityksen mukaan erityisen kustannustehokasta on järjestää kansainvälisiä harjoituksia Suomessa. Tästä syystä myös kansallisia harjoituksia on avattu kumppaneille ja Suomen harjoitusalueiden yhteiskäyttöä on lisätty.

Harjoittelun määrä näkyy myös menoissa.

Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan kustannukset vuonna 2017 ovat noin viisi miljoonaa euroa ja vuonna 2016 noin 5,8 miljoonaa euroa. Kustannukset katetaan puolustusvoimien toimintamenoista, puolustusministeriön tiedotteesta selviää.

Vuonna 2013 kansainvälisestä harjoittelusta selvittiin 3,9 miljoonalla eurolla, kun taas vuonna 2014 menot olivat viisi miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kansainvälisen harjoittelun kustannukset olivat 3,4 miljoonaa euroa.

Sotilasapu mahdollista nyt Suomellekin

Puolustusvoimat sai viime kesänä neljännen lakisääteisen tehtävän, joka koskee sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista EU-sopimusten mukaisesti. Tuoreen Nato-harjoituksen skenaariossa puolestaan on mukana artikla 5, jonka perusteella jäsenmaat voivat antaa toisilleen myös sotilaallista apua.

Muuttaako uusi lakisääteinen tehtävä Suomen roolia Nato-harjoituksessa aikaisempiin vuosiin nähden?

– Ei se siinä mielessä muuta, että tässä harjoituksessa ei liikutella joukkoja. Mutta koska kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen on meillä nyt voimassa olevaa lainsäädäntöä, niin periaatteessa se on mahdollista. Tässä harjoituksessa toimitaan ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten ja lainsäädännön pohjalta, mutta asiaa ei voi ennakoida tietämättä vielä harjoituksen sisältöä, Kinnunen sanoo.

Naton kumppanimaat Suomi ja Ruotsi eivät olisi mukana, jos Nato harjoituksessa päättää artikla 5:n eli yhteisen puolustuksen käyttöönotosta. Artikla 5:n mukaiset velvoitteet tai turvatakuut eivät niin ikään koskisi Suomea ja Ruotsia.

Taistelu työpöydällä

Naton CMX eli Crisis Management Exercise -kriisinhallintaharjoitus on virkamiesharjoitus, johon osallistutaan oman työpöydän äärestä. Harjoitukseen osallistuu Naton päämajan ja strategisen tason sotilasesikuntien lisäksi siviili- ja sotilashenkilökuntaa osallistuvien maiden Nato-edustustoista ja pääkaupungeista.

Suomesta harjoitukseen osallistuvat muun muassa ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta sekä Suomen Nato-edustusto Brysselissä.

Harjoitus perustuu kuvitteelliseen tilanteeseen, eikä siihen osallistu varsinaisia joukkoja. Taistelut käydään virkamiesten kirjoituspöydillä. Ennen harjoituksen alkamista on luotu kuvitteellinen tilanne, skenaario.

– Näissä harjoituksissa pyritään stressaamaan osallistujia mahdollisimman paljon ja kuormittamaan päätöksentekoa. Eri ilmansuunnissa tapahtuu uhkaavia asioita. Tapahtumia voi olla satoja, paljon enemmän kuin oikeassa elämässä ja niiden pohjalta on pyrittävä tekemään päätöksiä, Mikko Kinnunen kertoo.

Nato on järjestänyt CMX-harjoituksia vuodesta 1992.

– EU osallistuu nyt harjoitukseen aiempaa enemmän. EU on ollut mukana suunnittelussa ja osallistuu pelaamiseen. Lisäksi Euroopan unioni järjestää samaan aikaan oman rinnakkaisen päätöksentekoharjoituksen nimeltä PACE17. Tämä on hyvä asia. Rinnakkaisten harjoitusten järjestäminen on osa uutta, tiivistyvää EU:n ja Naton yhteistyötä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .