Suomen sähkönjakelulla on vyö ja henkselit – blackout olisi mullistus

Koko Suomen pimentävä sähkökatkos on teoriassa mahdollinen, mutta äärettömän epätodennäköinen. Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta kertoo, että Suomessa on käytössä "än miinus yksi" -periaate, eli mikään yksittäinen vika ei kaada sähkönjakelujärjestelmää.

–  Olkiluoto on suurin tuotantokeskittymä, ja vaikka jokin yksiköistä pettäisi, ei koko Suomen järjestelmä kaatuisi, Nieminen sanoo.

Sunnuntaina Argentiinasta ja Uruguaysta katkesivat sähköt, kuten myös osasta Paraguayta. Sähkökatkoksen varsinainen syy ei ollut selvillä maanantaina, vaikka verkko oli jo ylhäällä. Uruguaylainen sähköyhtiö UTE ilmoitti, että jättikatkoksen aiheutti vika osassa Argentiinan verkkoa. UTE:n mukaan sähköjärjestelmää palautettiin toimintaan nollasta.

Sähköverkko ei käynnisty yhdestä katkaisimesta

Nieminen luettelee mahdollisia syitä Etelä-Amerikan sähkökatkokseen. Hän on tutustunut tilanteeseen median välityksellä. Samat syyt jakelun keskeytymiseen pätevät osin myös Suomeen.

–  Ensimmäisenä tulee mieleen tuotannon ja kulutuksen epätasapaino, jolloin sähköjärjestelmä saattaa kaatua. Tyypillisesti näin käy kulutuksen ollessa paljon suurempi, mutta voi käydä toisinkin päin, Nieminen kertoo.

Erillisen teknisen vian ei pitäisi pystyä kaatamaan koko verkkoa, kun sähköjärjestelmä on hyvin suunniteltu ja sietokykyinen. Maantiede ja hintasyyt voivat tehdä Niemisen mukaan yhdestä sähköasemasta tai muuntajasta liian kriittisen. Muita mahdollisuuksia ovat sabotaasi, kyberhyökkäykset ja tietojärjestelmän vikaantuminen, joko tarkoituksella tai vahingossa.

–  Sähköjärjestelmän hallinta menetetään, tai sitä ohjaillaan jostain muualta. Tekninen vika voi olla tarkoituksella aiheutettu.

Ensiksi sähkö palautuu Suomessa sairaaloihin ja viranomaisille, viimeisenä kesäasuntoihin. Suomessa ei ole lain määräämää järjestystä, mutta Nieminen kertoo, että sähköyhtiöt ovat huolehtineet häiriötilanteisiin valmistautumisesta.

Blackoutin, eli vakavan sähkökatkoksen, jälkeen voimalaitokset itse tarvitsevat virtaa käynnistyäkseen. Sähköt palautuvat vaiheittain.

–  Hyvin harvat sähkölaitokset voivat käynnistyä, jos ympäröivä verkko on jännitteetön, Nieminen sanoo.

Seuraava lähempänä kuin edellinen

Suomen sähkönjakelun ongelmat Nieminen jakaa kolmeen vakavuuden mukaan.

–  Puhutaan häiriötilanteista, vakavista häiriötilanteista ja poikkeusoloista. Poikkeusoloja ei ole ollut sodan jälkeen, hän sanoo.

Edellisen kerran kantaverkkovian takia suuri alue oli sähköttä vuonna 1974. Alajärven sähköasemalle tuli iso vaurio, ja iso osa Etelä-Suomea oli pimeänä neljännesvuorokauden.

–  Yleisesti uskotaan, että seuraava suurhäiriö on nyt lähempänä kuin edellinen. Riippuvuus sähköstä kasvaa huimaa vauhtia, mikä on hyvä asia ympäristöarvojen kannalta. Samalla sähköjärjestelmän huoltovarmuus korostuu, Nieminen sanoo.

Jos Suomessa sattuisi koko maan pimentävä katastrofi, voimaan astuisi valmiuslaki, joka velvoittaisi myös elinkeinoelämän mukaan talkoisiin.

–  Yritykset tekevät työtä innokkaasti ja vakavamielisesti varautumisen kehittämiseksi energia-alalla. Se on heidänkin etunsa, Nieminen sanoo.

Suomessa varajärjestelmät ja -generaattorit toimivat Niemisen mukaan pitkälti öljyjalosteilla. Ne ovat helposti varastoitavia ja siirreltäviä energianlähteitä. Uusi hallitusohjelma on linjannut, että fossiilisten polttoaineiden käyttö puolittuu vuoteen 2030 mennessä.

–  Öljyn käyttö ei ole sinänsä ympäristöongelma, koska kyse on varajärjestelmistä. Emme Huoltovarmuuskeskuksessa tietenkään vieroksu uutta, mutta koetellut varajärjestelmät ovat usein parempia kuin nippu uusia aplikaatioita, Nieminen veistelee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.