Suomen sukukielet on ajettu ahtaalle Venäjällä

Suomen sukukielten tilanne Venäjällä on heikentynyt aivan viime aikoina, sanoo suurin osa STT:n haastattelemista asiantuntijoista.

Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal, suomalais-ugrilaisten kielten professori Sirkka Saarinen ja maantieteen tutkijatohtori Tero Mustonen sanovat, että muutaman viime vuoden aikana vähemmistökielten elvyttämistä on alettu pitää jopa uhkana Venäjän kansalliselle eheydelle ja esimerkiksi kielten elvyttämistoimia on vähennetty.

- Tilanne on mennyt koko ajan huonommaksi. Nyt ei ole hyvä korostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan, jos ne poikkeavat venäläisestä. Nykyisen hallitsijan aikana halutaan korostaa venäläisyyttä ja ortodoksista uskoa, Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan esimerkiksi Komin tasavallassa laki turvasi komin kielen puhujille omakielisiä palveluita vielä vuosituhannen vaihteessa. Nykyään palveluja ei enää saa, koska lait eivät saa olla ristiriidassa Venäjän federaation lakien kanssa.

Viime vuosikymmenen lopulla tehdyssä koulu-uudistuksessa karsittiin vähemmistökielten omakielistä opetusta. Venäjällä on myös 2000-luvulla yhdistetty piirikuntia, jolloin alueellinen hallinto on supistunut.

Vähemmistökielten ja -kansojen tilanne on ollut jo aiemmin tukala muun muassa sen takia, että kaivos-, öljy- ja kaasuteollisuus tuhoaa alkuperäiskansojen elinympäristöjä ja niihin liittyviä elinkeinoja.

Tutkijoiden mukaan jopa suurimmat vähemmistökielet, kuten udmurtti ja mordva, ovat uhattuina, vaikka niillä on satojatuhansia puhujia. Vatjan kielellä, akkalansaamella ja joillakin samojedikielillä arvioidaan olevan enää muutamia iäkkäitä äidinkielisiä puhujia. Viimeinen äidinkielenään liiviä puhuva kuoli viime vuonna.

Yksi STT:n haastattelemista asiantuntijoista tosin on hieman eri mieltä muiden kanssa. Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa työskentelevä antropologi Florian Stammler sanoo, että hänen tuntemiensa kansojen tilanne on mennyt jopa parempaan suuntaan viime aikoina. Hänen mielestään esimerkiksi kaivosteollisuus on iso haaste, mutta se pitäisi nähdä myös mahdollisuutena.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

"Vähän liikaa menemme talkoolla" – Asiantuntijat: Suomen pitää petrata kyberturvallisuudessa

Yön uutiskooste: Trump jatkaa taistelua salatakseen verotietonsa, mittava Schjerfbeck-näyttely avautuu Ateneumissa ja postilakon sovittelua jatketaan

Lukiot uudistuvat vuonna 2021 – näin muutoksiin valmistaudutaan Jyväskylän Norssissa ja Gradia-lukioissa

Nuohous maksaa nyt enemmän kuin ennen – alan avaaminen kilpailulle ei laskenutkaan hintoja

Sateet väistyvät, mutta jäätyvät tienpinnat pitävät autoilijat valppaina

Postilakon osapuolet palaavat sovittelijan pakeille

Vasemmistoliitto kokoontuu Kuopiossa, Li Andersson jatkaa puheenjohtajana – puoluejohdolta odotetaan enemmän ymmärrystä alueiden asioille

Huuhkajien EM-trilleriin vaeltavat fanit vaikuttavat Helsingin keskustan liikenteeseen tuntien ajan, poliisi sanoo

CMI jalkautui Jyväskylän kouluihin: kasiluokkalaisten saaman tehtävän ratkaisi yksi oppilas – "Hän oivalsi saman kuin presidentti Martti Ahtisaari aikanaan"

Jyväskylä irtisanoo vanhusten kotihoidon ostopalvelusopimukset Mehiläisen, Attendon ja Jyväskylän Hoivapalvelujen kanssa – Kaupungin oman tuotannon rinnalla vaihtoehtona on palveluseteli

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.