Suomen tasavalta sai sinetin tasan sata vuotta sitten – näin tapahtumat etenivät vallankaappauksen partaalta eläköön-huutoihin

Ylimmän vallan haltija eli valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon sata vuotta sitten heinäkuun 17. päivänä vuonna 1919.

Eduskunta oli hyväksynyt tasavaltaisen hallitusmuodon eli itsenäisen Suomen ensimmäisen perustuslain yli kolme viikkoa aiemmin kesäkuun 21. päivänä murskaavalla enemmistöllä äänin 165–22. Päätöksen jälkeen kansanedustajat nousivat seisomaan ja kajauttivat pääministerin kehotuksesta kolminkertaisen eläköön-huudon.

Jo joulukuussa 1917 Suomi oli julistautunut itsenäiseksi ”riippumattomana tasavaltana”. Kuitenkin vasta kaksi ja puoli vuotta myöhemmin päättyi lopullisesti kamppailu siitä, tulisiko Suomen olla tasavalta vai kuningaskunta. Olihan Suomeen ehditty valita syksyllä 1918 saksalainen kuningaskin.

Saksan keisarikunnan romahdettua marraskuussa 1918 joutui J. K. Paasikiven monarkistihallitus eroamaan samoin kuin kuningasmielinen valtionhoitaja P. E. Svinhufvud.

Tasavaltaa pidettiin jopa anarkistisena valtiomuotona

Uudeksi valtionhoitajaksi valittiin Mannerheim. Maaliskuussa 1919 järjestettiin eduskuntavaalit. Uuden eduskunnan kiireellisin tehtävä oli saada aikaan perustuslaki. Vaaleissa tasavaltaa kannattavat puolueet saivat ylivoimaisen enemmistön. Monarkistien määrä oli vähemmän kuin neljäsosa edustajista. Monarkistit eivät kuitenkaan luovuttaneet, koska heidän näkemyksensä mukaan ”tasavaltaisuus tähtäsi perimmiltään bolshevismiin”.

Vahva kuningas nähtiin turvana siinä, missä tasavalta olisi antanut valtaa sosialisteille ja muulle oppositiolle. Osa porvareista piti tasavaltaa jopa anarkistisena valtiomuotona.

 

Taistelussa kolme pääsuuntaa

Hallitusmuototaistelussa oli kolme pääsuuntaa. Monarkistinen oikeisto piti parhaana vaihtoehtona perinnöllistä monarkiaa, jonka ei tarvitsisi kumarrella puolueoikkujen mukaan eri suuntiin.

Eduskunnan suurimmaksi puolueeksi palanneet sosiaalidemokraatit olivat täysin toista mieltä. Ehdoton korkein valta tuli olla eduskunnalla ”kansalle kuuluvan valtiovallan varsinaisena edustajana”. Eduskunnan valitsemalle presidentille olisi jäänyt vain edustuksellinen rooli.

Maalaisliiton ja edistyspuolueen muodostama keskusta havitteli tasapainoa eduskunnan ja kansan valitseman presidentin välillä.

Eduskunta sai käsiteltäväkseen kaksi edellisen eduskunnan lepäämään jättämää monarkiaan perustuvaa hallitusmuotoesitystä, jotka kaatuivat. Pääministeri Lauri Ingman oli kuitenkin asettanut heti eduskuntavaalien jälkeen toimikunnan laatimaan kokonaan uutta hallitusmuotoesitystä, jonka pääministeriksi tulleen Kaarlo Castrenin hallitus antoi eduskunnalle. Eduskunnassa kiivailtiin eniten tasavallan presidentin valinnasta ja valtaoikeuksista.

Presidentti sai paljon valtaa

Valtionhoitaja Mannerheim kehotti oikeistoa asettumaan lakiesitystä vastaan, koska hänen mukaansa presidentin valtaoikeudet jättivät valtionpäämiehen liian heikoksi, vaikka sosiaalidemokraatit olivat myöntyneet paljon valtaa omaavaan presidenttiin.

Hallitusmuotoesityksen ratkaisevassa käsittelyssä monarkistit äänestivät esityksen kiireelliseksi julistamista vastaan, joka kaatui täpärästi äänin 163–33. Viiden kuudesosan määräenemmistöstä jäi uupumaan vain yksi ääni. Lopullinen päätös siirtyisi näin ollen uudelle eduskunnalle, joka kokoontuisi vasta vuonna 1922.

Hallitusmuotokysymys oli täysin auki, mutta ratkaisuksi löytyi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan edistyspuolueen Heikki Ritavuoren valtiopäivien alussa jättämä hallitusmuotoaloite, josta ryhdyttiin muokkaamaan uutta esitystä.

Esitykseen tehtiin joitakin myönnytyksiä tarvittavien lisä-äänien saamiseksi kokoomukselta. Hallitusmuotoesityksestä poistettiin eduskunnan oikeus erottaa presidentti sekä kielto ritarimerkkien jakamisesta (aatelisarvojen ja muiden perinnöllisten arvojen myöntämiskielto pysyi). Sosiaalidemokraatit saivat lausuman, jonka mukaan ”kansalaisten työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa”.

Esitys käsiteltiin kiireellisenä ja hyväksyttiin kesäkuun 21. päivänä äänin 165–22.

Mannerheimin suunnitelmat kaatuivat

Hallitusmuotoesitys vaati kuitenkin voimaan astuakseen valtionhoitaja Mannerheimin hyväksynnän eli allekirjoituksen. Tässä vaiheessa tuli mutkia matkaan, kun Mannerheim ryhtyi viivyttämään hallitusmuodon vahvistamista

Mannerheim suunnitteli aktivistipiirien kanssa jättävänsä hallitusmuodon vahvistamatta, hajottavansa eduskunnan ja vievänsä Suomen mukaan Venäjän sisällissotaan hyökkäämällä Pietariin. Tätä varten täytyi estää tasavallan toteutuminen.

Toimia perusteltiin vuoden 1772 hallitusmuodon hallitsijalle (Mannerheimille) suomin valtaoikeuksin. Kuumapäisimmät aktivistit kaavailivat vallankaappausta, joka nostaisi Mannerheimin Suomen diktaattoriksi.

Vielä heinäkuun 10. päivänä Mannerheim jätti valtioneuvoston esittelyssä hallitusmuotoasian pöydälle ”tarkempaa perehtymistä varten”.

 

Kun kokoomuksen johtajat kieltäytyivät osallistumasta hankkeisiin, Mannerheim luopui suunnitelmistaan. Hän vahvisti tasavaltaisen hallitusmuodon heinäkuun 17. päivänä. Uuden hallitusmuodon astuessa voimaan vuoden 1772 hallitusmuoto sekä vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja kumoutuivat. Suomesta tuli lopultakin tasavalta.

Sittemmin presidentiksi valittu Paasikivi oli viimeiseen asti monarkian kannalla: "Kuinka sinä luulet, että joku meistä voisi hoitaa maan asioita – toista se on kuningas" 

Eduskunta valitsi itsenäisen Suomen ensimmäiseksi presidentiksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentin K. J. Ståhlbergin, joka oli vaikuttanut keskeisesti vuoden 1919 tasavaltaisen hallitusmuodon sisältöön.

Lähteet: Martti Ahti: Salaliiton ääriviivat, Antero Jyränki: Suurvaltojen välissä. Suomi sata vuotta, Mauno Jääskeläinen: Itsenäisyyden ajan eduskunta 1919-1938 (Suomen kansanedustuslaitoksen historia VII), Viljo Rasila: Kun keisari kaatui. Suomi maaliskuusta 1917 heinäkuuhun 1919, Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1899-1937, Vesa Vares, Mikko Uola, Mikko Majander: Kansanvalta koetuksella.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .