Suomessa Pohjoismaiden suurimmat nokipäästöt

Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Lämpenemisestä 20–25 prosenttia aiheutuu mustan hiilen päästöistä eli noesta.

Nokea syntyy epätäydellisessä palamisessa; puuta ja hiiltä polttaessa, tieliikenteessä, työkoneissa, teollisuudessa, energialaitoksissa, öljykentillä soihduttamisessa, metsäpaloissa ja kulotuksessa.

Ahkera uunien ja takkojen lämmittäminen nostaa Suomen Pohjoismaiden suurimmaksi mustan hiilen päästölähteeksi. Suomessa mustan hiilen päästöt olivat 5,9 gigagrammaa vuonna 2015. Seuraavaksi eniten päästivät Norja ja Tanska, 3,7 gigagrammaa. Ruotsin päästöt olivat 3,1 gigagrammaa ja Islannin 0,1 gigagrammaa.

– Suomessa puun poltto kotitalouksissa on tilastojen valossa suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Päälähteitä puun pienpolton lisäksi ovat ajoneuvot ja työkoneet, kertoo erikoistutkija Kaarle Kupiainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pohjoismaiden päästöt ovat kuitenkin hyvin pienet verrattuna muihin arktisiin maihin Venäjään (200 gigagrammaa), Yhdysvaltoihin (185) ja Kanadaan (44). Maailmanlaajuisesti koko arktisen alueen päästöt ovat kuusi prosenttia. Kymmenkertaisesti enemmän päästöjä tulee Aasiasta. Ylivoimaisesti suurimmat päästäjät ovat Kiina (1656 gigagrammaa) ja Intia (1014).

Arktisten maiden nokipäästöt aiheuttavat kuitenkin kolmasosan mustan hiilen aiheuttamasta arktisen alueen lämpenemisestä. Kaksi kolmasosaa lämpenemisestä johtuu nokipölystä, joka ajautuu alueelle ilmavirtojen mukana etelästä.

Arktisen neuvoston jäsenmaat ovat sitoutuneet vähentämään mustan hiilen päästöjä 25–33 prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

Arktinen alue toimii maapallon jäähdyttäjänä

Nokipölyn sulamista tehostavan vaikutuksen voi nähdä omin silmin kevätauringon lämmittäessä lumihankea, vaikkakin teiden varsien lika johtuu enimmäkseen katupölystä.

Likaiselta lumelta auringonvalo ei heijastu takaisin vaan lika imee valoa, lämpenee ja kiihdyttää sulamista. Arktisella alueella sulamista tehostaa se, että keväisin ja kesäisin auringonvaloa on runsaasti.

Arktinen alue toimii maapallon ilmaston jäähdyttäjänä. Jos jäähdytysteho heikkenee muun muassa mustan hiilen takia, kiihtyy maapallon ilmaston lämpeneminen entisestään. Arktisen alueen lämpeneminen sulattaa merijäätä ja nostaa merenpintaa. Muutokset merijäässä vaikuttavat myös säähän arktisen alueen ulkopuolella.

Suurin syy arktisen alueen kuten koko maapallon lämpenemiseen ovat hiilidioksidipäästöt. Mustan hiilen päästöjen vähentäminen on silti tehokasta. Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä jopa satoja vuosia, ja päästöjen vähentäminen viilentää ilmastoa viiveellä. Musta hiili pysyy ilmakehässä vain noin viikon ennen laskeutumistaan maahan, esimerkiksi arktiselle alueelle sulattamaan lumi- ja jääpintoja, joten päästöjen vähentämisellä on välittömät vaikutukset.

Parhaiden tekniikoiden käytöllä hillitään päästöjä

Mikäli mustan hiilen päästöjä rajoittavat parhaat tekniikat otetaan käyttöön, arktisen alueen lämpenemistä voidaan hillitä 0,25 astetta vuoteen 2050 mennessä. Luku perustuu Arktisen neuvoston AMAP-työryhmän tieteelliseen arvioon.

Neljännesaste yli 30 vuodessa tuntuu mitättömältä, mutta sillä on maailmanlaajuiset merkitykset.

– Sen voi suhteuttaa Pariisin ilmastonsopimukseen, jossa maat sitoutuivat korkeintaan kahden asteen lämpenemiseen. Siihen nähden 0,25 astetta on merkittävä, sanoo neuvotteleva virkamies Henna Haapala ympäristöministeriöstä.

Päästöjä vähentäviä teknikoita ovat esimerkiksi liikenteen pakokaasujen hiukkasfiltterit, tulisijojen tehostaminen ja siirtyminen puhtaampiin polttoaineisiin. Öljynporauksen yhteydessä syntyvä ylijäämäkaasu voidaan soihduttamisen sijaan käyttää energiana.

Mustan hiilen päästöjen vähentämistä on vauhdittanut presidentti Sauli Niinistö. Haapalan mukaan on pitkälti Niinistön ansiota, että Venäjä on Arktisessa neuvostossa tullut aktiivisesti mukaan päästöjen vähentämiseen.

Kortensa kekoon voi kantaa myös jokainen tulisijan lämmittäjä.

– Kannattaa vilkaista savupiippuun. Jos piipusta tupruaa mustaa savua, polttoprosessissa on jotain pielessä, sanoo Haapala.

Nuohoojilta ja tulisijojen valmistajilta kannattaa kysyä neuvoja puun polttamiseen mahdollisimman puhtaasti ja tehokkaasti.

– Ei ole kuitenkaan tarkoitus muuttaa kulttuuria eli kyllä Suomessa saa edelleenkin polttaa puuta uunissa, rauhoittelee Haapala.

Lähde: Syke Policy Brief (6.11.2017), Mustan hiilen päästöjä vähentämällä jarrutetaan arktista lämpenemistä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .