"Suomessa ei ymmärretä Venäjää"

Tietokirjailija, valtiotieteiden tohtori, everstiluutnantti evp. Esa Seppänen on harmissaan tavasta, jolla Venäjän aikeita on viime aikoina suomalaisessa julkisuudessa ruodittu.

–Tällainen uhkien lietsonta on aivan vastuutonta, Seppänen manaa.

Krimin tilanteesta kumpuavat uhkakuvat ovat yksi ilmentymä siitä, mistä Seppänen mieluiten puhuu.

Toisin kuin mielellään uskotaan, hänestä Venäjää ei Suomessa ymmärretä eikä tunneta. Ei yleisesti, eikä aina valtion tai yritysten johdossakaan.

Seppänen perkaa nyky-Venäjän todellisuutta tuoreessa kirjassaan Venäjä tienhaarassa.

Kirja avaa Venäjää ja venäläisyyttä pitkiä ajanjaksoja kattavien tutkimusten ja mielipidekyselyiden avulla ja suhteuttaa niitä venäläiseen kulttuuriin.

Asioita, joita nyt pitäisi ymmärtää on esimerkiksi se, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläisten käsitykset moraalisista arvoista, yhteiskunnasta, isänmaasta ja maailmasta ovat heittäneet Seppäsen sanoin täydellisesti häränpyllyä.

Noin 25 prosenttia kansasta–rikastuneet liikemiehet, poliittinen eliitti ja vaurain keskiluokka–kokee tilanteensa hyväksi, loput ovat epävarmoja tulevaisuudestaan. Tällaisia ovat etenkin lohduttomassa näköalattomuudessa elävä 18 miljoonainen köyhälistö.

Uudistuksista monet ovat epäonnistuneet, ja instituutiot ovat jääneet erilaisiin välitiloihin. Jos tällaista nyky-Venäjää katsotaan länsimaisten demokratioiden ja oikeusvaltion lasien läpi, tulee varmasti yllätyksiä ja pettymyksiä.

Jos Venäjän puolestaan odotetaan olevan sellainen kuin virallisella tasolla näkyy, jää peittoon se, ettei kansan reilu enemmistö jaa johtajiensa arvoja tai erityisesti arvosta nyky-Venäjää.

Suurvalta-ajattelusta kuitenkin löytyy linkki, joka yhdistää venäläisten ja Venäjän johdon.

Seppäsen kirjassa siteerataan venäläisten tutkijoiden käsityksiä tulevaisuudesta. Yksi radikaaleimmista visioista tarjoaa kolme mahdollisuutta: Venäjä hajoaa pienemmiksi itsenäisiksi valtioiksi, sen kehitys pysähtyy nykytilan horjuvan tasapainon säilyttämiseen tai se muuttuu radikaalisti, mahdollisesti väkivaltaisesti, kokonaan uudeksi valtioksi.

Seppänen näkee myös neljännen vaihtoehdon. Venäjä voi hitaasti kehittyä uuteen suuntaan, uusin tavoittein.

–Mutta se edellyttää valtiolta ja koko kansalta suuria ponnistuksia, Seppänen sanoo.