Suomessa lopetetaan lasten imettäminen huomattavasti kansainvälisiä ohjeistuksia aiemmin

Suomi sai kansallisen imetyskoordinaattorin.

Imetyksen edistäminen on yksi tehokkaimmista tavoista edistää kansanterveyttä, näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore kansallinen imetyskoordinaattori, erikoistutkija Riikka Ikonen.

Suomalaiset äidit ovat valistuneita ja lähes kaikki haluavat imettää ainakin vähän aikaa. Suomessa ollaan silti vielä kaukana kansainvälisistä suosituksista, joissa ohjeistetaan täysimetykseen lapsen 4–6 kuukauden ikään saakka.

– Harmittavan moni aloittaa lisämaidon tai kiinteän ruoan antamisen jo aiemmin. Yksi mahdollinen syy voi olla se, etteivät äidit saa riittävästi tukea imetykseen, Ikonen miettii.

Ikosen mukaan moni äiti tuntee epävarmuutta siitä, riittääkö oma maito oikeasti vai ei. Joskus osansa tuovat perheen ja suvun vanhemman sukupolven äidit, joiden aikana vauvan ruokkimisesta on ajateltu eri tavoin kuin nyt.

– Meillä on ollut tällainen huonojen imetyskäytäntöjen aikakausi jostain sieltä 1940-50-luvuilta aina 1970-80-luvuille saakka. Silloin ajateltiin, että vauvaa pitää imettää neljän tunnin välein.

Ikosen mukaan nykyäidit tietävät todella hyvin, ettei neljän tunnin sääntö pidä paikkaansa.

– Tieto ei välttämättä ole saavuttanut kaikkia ikäryhmiä, äitien omia vanhempia ja isovanhempia.

Suomalaisäidit haluavat imettää

Imetyskoordinaattorin ensimmäinen tehtävä on saattaa maan imetystilastot ajan tasalle. Tietoa tarvitaan muun muassa siitä, kuinka paljon ja kuinka pitkään suomalaisäidit imettävät.

– Viimeksi tällaista tietoa on kerätty neuvoloiden kautta vuonna 2010.

Tutkimusta imetyksestä on tehty aika vähän, mutta Ikosen mukaan se tiedetään, että suomalaisäidit haluavat imettää. Ikonen on ollut sekä ammattilaisena ohjaamassa tuoreita äitejä että tukihenkilönä Imetystuki ry:ssä ja tietää, mitkä asiat äitejä mietityttävät.

– Synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa on tehty hyvää työtä imetyksen edistämiseksi. On tärkeää, että jokainen äiti saa hyvää ja näyttöön perustuvaa ohjausta ja tukea esimerkiksi niihin hetkiin, jolloin tulee epävarmuutta maidon riittävyydestä tai imetysongelmia.

Kansallinen imetyskoordinaattori suunnittelee, kuinka eri toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä imetyksen edistämiseksi ja kuinka hoitoketjut järjestetään uudessa palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen jälkeen. Yhtenä tehtävänä on vauvamyönteisyysohjelman ja muiden olemassa olevien hyvien käytäntöjen levittäminen yli sairaanhoitopiiri- ja maakuntarajojen.

Kansallisten imetyskoordinaattoreiden tarve on kirjoitettu vuonna 1990 julkaistuun Unicefin julistukseen. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöön ottaneista teollistuneista maista kansallinen imetyskoordinaattori on 27 maassa 32:sta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .