Suomessa on kohta tarpeeksi jätevoimaloita, kun kymmenes valmistuu

Tänä vuonna avataan Tanskan suurin hiihtokeskus Amager Bakke Kööpenhaminassa. Mittaa rinteellä on 440 metriä ja korkeusero 80 metriä.

Vaikka talvi on Tanskassa lyhyt, Amager Bakkella voi lasketella ympäri vuoden, koska se on päällystetty tekolumella. Lisäksi seinämillä voi harrastaa kiipeilyä kymmenellä eri reitillä.

Ennen kaikkea Amager Bakke on jätteenpolttolaitos, jonka uumenissa palaa 400 000 tonnia jätettä vuodessa ja sen sähköä ja lämpöä hyödyntää alueen 150 000 kotitaloutta.

Jätteenpolttolaitoksia on koko maailmassa tuhat ja Euroopassa niistä noin 500. Muutamia niistä on rakennettu Tanskan malliin huippuarkkitehtuurilla ja turistihoukutuksilla varustaen.

Suomessa modernien – mutta edelleen tavallisten teollisuuslaitosten näköisten jätteenpolttolaitosten verkosto täydentyy parin vuoden kuluttua, kun kymmenes laitos valmistuu Saloon.

Siihen saakka suomalaista yhdyskuntajätettä kuskataan 150 000 tonnia Tukholmaan poltettavaksi.

– Jätteenpoltto on olennainen osa kehittynyttä jätehuoltoa. Polttolaitoskapasiteetti alkaa olla riittävä, mutta poltettavan jätteen lajittelu kotitalouksissa ja muualla on liian heikkoa, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.

Euroopan unionin uusi jätedirektiivi astuu voimaan kesäkuussa, ja se on pantava täytäntöön Suomen lainsäädännössä kesään 2020 mennessä. Sen mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste eli uudelleen raaka-aineeksi päätyvän jätteen osuus on vuoteen 2025 mennessä noustava 55 prosenttiin ja vuoteen 2035 mennessä jopa 65 prosenttiin.

Nykyinen kierrätysaste Suomessa on 42 prosenttia ja sillä Suomi sijoittuu Euroopan maiden keskikastiin. Energiaksi hyödynnetään 55 prosenttia ja kaatopaikalle päätyy enää kolme prosenttia.

Saksassa kierrätysaste on jo nyt 65 prosenttia, koska erilliskeräys on tehokasta ja lisäksi kierrätysmateriaalien talteenottoa tehostetaan lajittelulaitoksilla.

Riitta Levinen arvioi, että myös Suomessa on lähivuosina rakennettava uusia jätteenkäsittelylaitoksia seka- ja biojätteelle. Myös lainsäädännöllä ja hinnoittelulla on keinonsa.

– EU:n jätedirektiivien täytäntöönpano käynnistää Suomessa laajan lainsäädännön uudistuksen, joka tuo uusia vaatimuksia syntypaikkalajittelulle. Myös ”aiheuttaja maksaa” -periaatetta vahvistetaan.

 

Jätemaksuista tulee tulevaisuudessa entistä ohjaavampia eli ahkera lajittelija pääsee halvemmalla. Taloudellistakin ohjausta on harkinnassa.

– Suomelle on jo ehdotettu polttolaitosten liittämistä jäteverotukseen tai päästökauppaan. Molemmat merkitsisivät kustannusten nousua.

Harvaan asutussa Suomessa jätteitä kuljetetaan polttolaitoksiin pitkiä matkoja. Levinen pitää kuljetuksia kohtuullisina, koska ympäristövaikutuksissa jäädään silti voiton puolelle.

– Ei ole mahdollista rakentaa joka kylään vaaditut ympäristövaatimukset täyttävää omaa polttolaitosta, se ei ole kustannustehokasta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .