Suomessa on yhä yli 70 perin vaarallista tasoristeystä – yli 120 kuollut tasoristeyksissä 2000-luvulla

Vaarallisimpien tasoristeysten turvallisuus on jäänyt parantamatta tai ne ovat jääneet poistamatta, toteaa Onnettomuustutkintakeskus (Otkes). Arvioissaan yleensä pikemminkin varovainen Otkes puntaroi Raaseporin viime syksyn tasoristeysturmaa suorasukaisesti loppuraportissaan.

Kolme varusmiestä ja yksi junan matkustaja kuolivat, kun juna ja armeijan maastokuorma-auto törmäsivät Skogbyn tasoristeyksessä viime lokakuun lopulla.

– Yllättävää turmassa oli ennemminkin se, että se tapahtui vasta nyt. Tuo tasoristeys on niin vaarallinen, sanoo raideliikenneonnettomuuksien johtava tutkija Esko Värttiö.

Otkes nosti torstaina erikseen esiin 72 kaikkein riskialtteinta tasoristeystä. Niissä rata ja tie risteävät siten, että juna tulee yhdestä suunnasta saapuvien autokuskien kannalta takaoikealta. Ainakin jokainen kuorma-autoa ajanut tietää, miten vaikeaa kuljettajan on nähdä, mitä on tulossa viistosti takaoikealta.

Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi myöntää, että Suomesta on jo poistettu "aika lailla" tasoristeyksiä, mutta se on tehty rataosan muiden parannusten yhteydessä. Liikennevirastolle ja Liikenteen turvallisuusvirastolle lähtevät terveiset: niiden pitää varmistaa, että tasoristeyksistä suljetaan ne vaarallisimmat.

– Suomessa on heikompi tasoristeytysten turvallisuus kuin muissa Pohjoismaissa, Nurmi lisää.

Skogbyn tasoristeys on nyt suljettu, tosin vasta tilapäisesti.

Varusmiehet eivät olleet turvavöissä

Raaseporin tragedia antoi aihetta Otkesin suosituksille myös Puolustusvoimille. Armeijan tulisi kehittää harjoitustensa riskiarviointia niin, että kunkin harjoituksen todelliset riskit tunnistetaan ja nimetään.

– Nyt harjoitusten vaarat arvioidaan mekanistisesti riskityypeittäin, esimerkiksi 'maa- tai meriliikenneonnettomuus'. Esiin pitäisi saada armeijan harjoituksen yksilölliset riskit.

Esimerkiksi lokakuun harjoituksessa Skogbyn tasoristeyksen ja valtatie 25:n ylittämistä ei tunnistettu ja nimetty riskiksi.

Puolustusvoimien tulee Otkesin mukaan lisäksi tehostaa turvavöiden käytön valvontaa sekä kehittää turvavöitä niin, että niitä on helpompi käyttää.

– Maastokuorma-auton kuormatilaistuimien turvavöiden käyttö on hyvin hankalaa taisteluvarustuksessa. Ne jäävät siksi helposti käyttämättä.

Skogbyssä henkilövahingot olivat merkittäviä osittain siksi, että kuorma-auton varusmiehet eivät käyttäneet turvavöitä.

Törmäyksen voimasta kertoo se, että autossa olleista uhreista yksi lensi yli sadan metrin päähän yhteenajopaikasta.

Vastuu jäämässä autoa ajaneen harteille

Onnettomuustutkintakeskus ei ota Skogbyn loppuraportissa kantaa syyllisyyteen.

– Lain mukaan me tutkimme onnettomuuksia vain turvallisuuden parantamiseksi, Nurmi painottaa.

Poliisi epäilee kuorma-autoa kuljettanutta varusmiestä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta vammantuottamuksesta ja kolmesta kuolemantuottamuksesta. Oikeuslääkäri ei löytänyt yhteyttä kolarin ja junassa sattuneen kuolemantapauksen välillä. Kiskobussissa henkensä menettänyt kuoli sairauskohtaukseen.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, komisario Ilkka Kantola kertoi, että tutkinnassa ei ole noussut esille muita rikosepäilyjä.

– Tutkinnassa on tehty yhteistyötä muun muassa Puolustusvoimien oikeudellisen yksikön kanssa. Yhteistyössä on käyty läpi Puolustusvoimien määräykset, ohjeet, marssisuunnitelma ynnä muuta sellaista. Niiden noudattamatta jättämisestä ei ole saatu viitteitä.

Syyttäjä tekee aikanaan päätöksen siitä, nostetaanko rikoksista epäillylle varusmiehelle syytteitä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .