Suomessa puhutaan äidinkielenä jo lähes 160:tä eri kieltä – näitä kuullaan eniten

Suomessa vakinaisesti asuvien vieraskielisten määrä on 13-kertaistunut 25 vuodessa. Keski-Suomessa vieraskielisiä asuu noin 7 800.

25 vuodessa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien vakinaisesti Suomessa asuvien henkilöiden määrä on 13-kertaistunut vajaasta 25 000:sta lähes 330 000:een. Määrä on jo suurempi kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä. Heitä oli toissa vuonna hieman yli 290 000.

Vieraskieliset ovat keskittyneet asumaan Uudellemaalle, jossa heistä asuu 55 prosenttia eli reilut 183 000. Seuraavaksi eniten vieraskielisiä asuu Varsinais-Suomessa, noin 29 000, ja Pirkanmaalla, reilut 21 000. Määrällisesti vähiten vieraskielisiä asuu Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa, alle 2 000 kummassakin maakunnassa.

Päijät-Hämeessä vieraskielisiä asui vuonna 2015 noin 8 700, Keski-Suomessa noin 7 800, Pohjois-Savossa noin 6 300 ja Pohjois-Karjalassa noin 5 500.

25 vuodessa äidinkielenä puhuttujen kielten määrä on yli 2,5-kertaistunut Suomessa. Vuonna 1990 puhuttiin noin 60 eri kieltä äidinkielenä, mutta vuonna 2015 jo lähes 160 eri kieltä. Lisäksi pääasiassa Afrikasta ja Aasiasta muuttaneiden joukossa on henkilöitä, jotka puhuvat virallisiksi kieliksi luokittelemattomia murteita.

Suomea äidinkielenä puhuu vajaat 4,9 miljoonaa

Vaikka kielten kirjo Suomessa on laaja, suomen kieli äidinkielenä on omassa luokassaan; sitä puhuu vajaat 4,9 miljoonaa Suomessa asuvaa. Saamea äidinkielenään puhuu vajaat 2000 ihmistä.

Vuodesta 1990 suomea äidinkielenään puhuvien määrä on noussut noin 190 000:lla. Vuoden 2013 jälkeen suomea puhuvien määrä kääntyi kuitenkin laskuun. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on laskenut noin 6 500:lla vuodesta 1990.

Suomen ja ruotsin jälkeen eniten Suomessa puhutaan venäjää, viroa, somalia, englantia ja arabiaa.

Ylivoimaisesti eniten Suomessa asuu äidinkielenään venäjää puhuvia, joita oli vuonna 2015 vajaat 72 500 henkilöä. 25 vuotta aiemmin Suomessa oli vajaat 3 900 venäjää äidinkielenään puhuvaa.

Viroa äidinkielenään puhuvia oli Suomessa vuonna 2015 noin 48 100 henkilöä, kun vuonna 1990 heitä oli vain vajaat 1 400. Viron puhujien määrä alkoi lisääntyä muutaman tuhannen henkilön vuosivauhtia sen jälkeen, kun Viro liittyi EU:n jäseneksi vuonna 2004. Vuodesta 2010 lähtien viroa äidinkielenä puhuvien määrä on kasvanut jopa viidellä tuhannella vuodessa.

Kolmanneksi eniten vieraista kielistä Suomessa puhutaan somalia. Vuonna 1990 maassa ei ollut yhtään somalia puhuvaa, mutta vuonna 2015 heitä oli noin 17 900. Somalin kieltä puhuvien määrä alkoi kasvaa 1990-luvun alussa pakolaisten myötä.

Englantia äidinkielenään puhuvia on Suomessa hieman vähemmän kuin somalia puhuvia.

Arabiaa puhuvia oli vuonna 2015 noin 16 700, kun 25 vuotta aiemmin heitä oli reilut 1 100. Arabiaa puhuvien määrän kasvu kiihtyi vuodesta 2008 lähtien; tuolloin arabimaissa alkoivat levottomuudet, jonka jatkumoa on Syyrian sisällissota. Tilastoissa ei näy vielä vuoden 2015 pakolaisaalto.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen väestörakennetilastoista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.