Suomesta alle 34 000 nimeä läpimenneisiin eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin – kotimaan aloitteet kiinnostavat selvästi enemmän

Vain viisi aloitetta on saanut yli miljoona kannattajaa EU-maista kuudessa vuodessa.

Vasta viisi eurooppalaista kansalaisaloitetta on kerännyt yli miljoona tuenilmausta ja edennyt komission käsittelyyn sen jälkeen, kun asetus eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta tuli voimaan 1. huhtikuuta 2012.

Viides yli miljoonan rajapyykin ylittänyt kansalaisaloite on Minority Safepack, jonka voi allekirjoittaa vielä tänään 3.4. Aloitteessa kehotetaan EU:ta parantamaan vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden suojelua ja vahvistamaan unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

Suomesta komission käsittelyyn edenneet aloitteet ovat keränneet yhteensä vajaat 34 000 tuenilmaisua. Tuenilmausten määrä on hyvin pieni, jos sitä verrataan kotimaiseen kansalaisaloitteeseen.

Suomessa kansalaisaloitelaki tuli voimaan kuukautta aiemmin kuin eurooppalainen kansalaisaloiteasetus kaikissa EU-maissa. Tähän mennessä 23 kansalaisaloitetta on kerännyt yli 50 000 tuenilmausta ja on edennyt tai etenee eduskuntaan. Tuenilmauksia näissä aloitteissa on tähän mennessä yhteensä lähes 1,7 miljoonaa.

Kehityspäällikkö Pauli Pekkanen Väestörekisterikeskuksesta pitää kuitenkin kertyneitä tuenilmaisujen määriä eurooppalaisiin kansalaisaloitteisin odotettua parempina. Pekkanen vastaa Väestörekisterikeskuksessa sekä kansallisten että eurooppalaisten kansalaisaloitteiden allekirjoitusten tarkistuksesta.

– Eurooppalaisten aloitteiden vireillepanijaorganisaatiot ovat toimineet Suomen ulkopuolella, joten siihen nähden allekirjoitusmäärät ovat olleet ihan hyviä, Pekkanen toteaa.

Laimeuteen useita syitä

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen laimeuteen on useita syitä. Se on prosessina isompi ja vaikeampi toteuttaa kuin suomalainen kansalaisaloite. Suomessa yksittäinen ihminen voi laittaa kansalaisaloitteen alulle oikeusministeriön kansalaisaloite.fi-palvelussa, mutta eurooppalaista aloitetta varten tarvitaan kansalaistoimikunta, jossa on jäseninä vähintään seitsemän EU-kansalaista vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta.

– Yksittäiselle ihmiselle on todella vaikeaa saada aloite alulle, ja kannatusilmoitusten kerääminen vaatii tuekseen keruu-organisaation eri jäsenmaissa, sanoo Pekkanen.

Eurooppalainen kansalaisaloite vaatii myös komission hyväksynnän, koska säädösehdotuksen pitää kuulua unionin toimivaltaan.

Läpimennäkseen aloitteella on oltava vähintään miljoona tuenilmaisua, ja seitsemässä jäsenmaassa pitää saavuttaa kansalaisaloiteasetuksessa säädetty maakohtainen vähimmäismäärä allekirjoittajia.

Eri maissa eri käytännöt

Tuenilmausten keräämistä on vaikeuttanut se, että komissio on tarjonnut nimien keräämiseen sähköisesti ohjelman mutta ei palvelinta.

– Suomessa tiedot allekirjoituksista kerätään oikeusministeriön turvalliseksi todetulle palvelimelle. Luxemburg on tarjonnut palvelimiaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöön, mutta lainsäädäntö vaatii tietoturvatarkistuksen palvelimille. Se on hidas ja kallis operaatio, sanoo Pekkanen.

Lisäksi eri jäsenmaissa on hyvin erilaiset käytännöt tuenilmaisujen tarkistamiselle.

– Suomessa on väestötietojärjestelmä, jonka avulla tuenilmaukset voidaan helposti tarkistaa eikä allekirjoittajan tarvitse antaa esimerkiksi henkilötunnusta. Monissa muissa maissa on annettava henkilötunnus, passin numero tai vaikkapa ajokortin numero, ja se nostaa kynnystä. Joissakin maissa, esimerkiksi Saksassa, ei ole keskitettyä rekisteriä, vaan tuenilmaukset pitää toimittaa kuntiin tarkistettaviksi, ja tarkistamiseen voidaan käyttää esimerkiksi äänioikeusrekisteriä, kertoo Pekkanen.

Kansalaisaloitetta uudistetaan

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tavoitteena on kannustaa EU-kansalaisia osallistumaan demokraattiseen päätöksentekoon Eurooppaa koskevista asioista. Vuodesta 2012 lähtien kaikkiaan yli kahdeksan miljoonaa EU-kansalaista on tukenut kansalaisaloitteita, vaikka vain neljä yksittäistä aloitetta on kerännyt yli miljoona tuenilmausta ja edennyt komission käsittelyyn.

Viime syyskuussa komissio teki ehdotuksen kansalaisaloitetta koskevan asetuksen uudistamiseksi, jotta aloitteita olisi nykyistä helpompi käynnistää ja tukea.

Uudistusesitykseen sisältyy muun muassa tuenilmaisijan alaikärajan laskeminen pääsääntöisesti 18 vuodesta 16 vuoteen. Tällöin kansalaisaloitteiden mahdollinen tukijoiden määrä kasvaisi 10 miljoonalla.

Komissio aikoo myös tarjota keskitetyn verkkopohjaisen järjestelmän tuenilmausten keräämiseen, ja aloitteita voisi tukea sähköistä henkilökorttia käyttäen. Komissio on järjestänyt alustasta tarjouskilpailun.

Lisäksi komissio aikoo tehdä tiiviimmin yhteistyötä aloitteiden järjestäjien kanssa aloitteiden rekisteröimisen helpottamiseksi. Tällöin voidaan esimerkiksi muotoilla ehdotus siten, että se kuuluu EU:n toimivaltaan. Kansalaisaloitteen järjestäjille tarjotaan maksuton tiedonkeruupalvelu.

Aloitteet myös esitetään käännettäviksi kaikille EU:n virallisille kielille.

Uudistusesitys on ollut jäsenmaissa kommentoitavana ja sitä käsitellään parhaillaan Euroopan neuvostossa yleisten asioiden työryhmässä. Suomi pitää tärkeänä kansalaisaloitejärjestelmän toimivuuden parantamista, koska se on keino nostaa erilaisia asioita poliittiseen keskusteluun unionissa.

– Tavoitteena on, että asetusuudistus tulisi voimaan vuoden vaihteessa, sanoo EU-asiantuntija Jassi Saurio oikeusministeriöstä.

Läpimenneet aloitteet

Tähän mennessä läpimenneet aloitteet ovat koskeneet vettä, aborttia, eläinkokeita ja torjunta-aine glyfosaattia.

Ihmisten oikeutta puhtaaseen juomaveteen veteen sekä sanitaatioon vaatinut aloite oli ensimmäinen komissioon edennyt kansalaisaloite 2012–2014. Se sai 15 365 tuenilmaisua Suomesta ja yli 1,6 miljoonan kansalaisen tuen Euroopassa. Kansalaisaloitteen perusteella komissio muun muassa antoi 1.2.2018 ehdotuksen juomavesidirektiivin tarkistamiseksi.

Ihmisalkioiden suojelua eli käytännössä abortin kieltämistä tutkimuksen, kehitysavun ja julkisen terveydenhuollon piirissä vaatinut aloite 2012–2014 sai 1259 tuenilmausta Suomesta ja yli 1,7 miljoonan kansalaisen tuen Euroopassa. Komissio totesi, että kansalaisaloitteen pohjalta ei laadita säädösehdotusta, koska EU:n jäsenmaat ja Euroopan parlamentti olivat hiljattain keskustelleet aloitteen aiheesta ja päättäneet sitä koskevasta EU-politiikasta.

Eläinkokeiden lopettamista vaatinut aloite 2012–2015 keräsi 12 734 Suomesta ja vajaat 1,2 miljoonaa tuenilmausta Euroopassa. Komissio ei kumonnut direktiiviä tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta, koska eläviä eläimiä käyttävän tutkimuksen täydellinen kieltäminen EU:ssa saattaisi siirtää biolääketieteen tutkimuksen Euroopan ulkopuolelle. Komissio lupasi nopeuttaa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä.

Torjunta-aine glyfosaatin kieltämistä koskeva aloite 2017 keräsi 4 332 tuenilmausta Suomesta ja vajaat 1,1 miljoonaa tuenilmausta Euroopasta. Komissio tekee tänä vuonna lainsäädäntöehdotuksen, jolla lisätään aineiden tieteellisessä arvioinnissa käytettyjen tutkimusten avoimutta ja parannetaan niiden laatua. Glyfosaatin käyttöä ei kielletty, koska glyfosaatin ja ihmisten syöpien välille ei löydetty yhteyttä tutkimustiedosta. 27.11.2017 jäsenvaltioiden edustajat äänestivät glyfosaatin käytön jatkamisen puolesta ja komissio uusi glyfosaatin hyväksynnän viideksi vuodeksi.

Lähteet: http://ec.europa.eu/citizens-initiative/public/welcome, Väestörekisterikeskus

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .