Suomi ei ole huono sijaintipaikka Euroopan suurimmalle lipputangolle, arvioi rakennemekaniikan asiantuntija

Haminaan pystytettiin äskettäin Euroopan suurin lipputanko, jolla on korkeutta sata metriä. Jättitangon kestävyydestä on herännyt epäilyjä.

Pitkään rakenteiden mekaniikan professorina ollut Juha Paavola sanoo, että Suomi ei ole Euroopassa hankalimpia alueita korkeiden, kapeiden rakennelmien sijaintipaikkana.

Oleellinen tekijä on Paavolan mukaan suurlipputankoon kohdistuva tuulikuorma.

–  Kovempia tuulia koetaan varmastikin Länsi-Euroopassa, missä Atlantti on vieressä. Tuulen voimaa voi verrata niin, että Suomen rannikkoalueilla aallot ovat pienempiä kuin ne ovat Atlantin itärannikoilla.

Haminan massiiviseen lipputankoon valmistettiin koripallokentän kokoinen Suomen lippu. 27 metriä leveä ja 16 metriä korkea lippu painaa 60 kiloa.

Satametrinen lipputanko pystytettiin Suomen lipun satavuotisjuhlien kunniaksi.

Laatuteräs on puuta parempaa

Suurtanko on suunniteltu niin, että Haminasta pitkälle Suomenlahdelle näkyvä jättilippu laskeutuu tangostaan alas automaattisesti, jos tuuli alkaa nousta myrskylukemiin.

–  Tukijärjestelmä, jolla lippu laskeutuu aina alas poikkeuksellisen kovan tuulen ajaksi, pienentää tangon kuormitusta oleellisesti, Paavola vahvistaa.

Alun perin Haminan tanko piti tehdä puusta eli liimapalkista. Puisen tangon hinta olisi kuitenkin kivunnut niin korkeaksi, että materiaaliksi vaihtui teräs.

–  Puisesta lipputangosta olisi myös tullut todella paljon painavampi. Teräs on myös sikäli parempi vaihtoehto – kunhan rakennusaine on ollut laatuterästä.

Lupaa jättilipun nostamiseen suursalkoon ei ole vielä tullut. Haminan kaupungin rakennusvalvonta antoi määräyksen tarkistaa sitä ennen lujuuslaskelmat, koska niissä havaittiin puutteita. Tangon käyttöönottotarkastus on määrä pitää 23. marraskuuta.