Suomi ei voi yksin luopua kesäajasta – olipa kansa mitä mieltä tahansa

Kellojen siirtämisajankohtaa säädellään EU-direktiivillä.

Eduskunnan käsittelyyn päätyvä kansalaisaloite kesäajasta luopumisesta ei välttämättä johda Suomessa muutokseen, vaikka eduskunta hyväksyisi aloitteen. Tämä johtuu siitä, että kellojen siirtämisajankohtaa säädellään vuonna 2001 voimaan tulleella EU-direktiivillä.

– Direktiivi lienee tulkittavissa niin, että jäsenvaltio ei yksipuolisesti voi enää luopua kesäajasta – se vaatisi jo käytännön syistä neuvotteluja, eduskunnan EU-sihteeristön päällikkö Peter Saramo toteaa.

Eduskunta ei yleisen valtiosääntökäsityksen mukaan voi hyväksyä lakia, joka on Suomea velvoittavien kansainvälisten sitoumusten kanssa ristiriidassa.

– Lähtökohtaisesti Euroopan komissiolla on yksinoikeus tehdä ehdotuksia EU:n lainsäädännöksi ja sen muuttamiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla eduskunnan lausuma, Saramo sanoo.

Lausumalla edellytettäisiin, että valtioneuvosto vaikuttaa komissioon niin, että se tekisi ehdotuksen direktiivin muuttamiseksi.

Komissio teki "kellojenkääntämisdirektiivistä" vaikutusarvion vuonna 2007. Yksikään valtio ei tuolloin toivonut muutosta järjestelyyn.

– Vaikutusarvion päätelmät olivat lievästi kesäajan säilyttämistä puoltavia.

Saramon mukaan aikavyöhykkeen vahvistaminen on sen sijaan kansallisessa toimivallassa. Nykyisen aikavyöhykkeen takia Suomessa kello on tunnin edellä muihin Pohjoismaihin ja yleisesti Keski-Eurooppaan verrattuna.

Suomalaiset rynnistivät allekirjoittamaan kesäaika-aloitetta – kasassa jo yli 60 000 nimeä