Suomi huomenna: Nykyiset vaatemateriaalit korvautuvat hitaasti uusilla – nousussa on esimerkiksi hamppu, jonka viljelijöitä tulvii ovista ja ikkunoista.

Tekstiilien kulutuksen odotetaan kasvavan 50 prosentilla seuraavan 15 vuoden aikana, arvioi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Puuvillasta on jo pulaa, ja öljypohjaiset tekstiilit ovat vastatuulessa muun muassa niistä irtoavan mikromuovin takia.

Mistä vaatteita tehdään tulevaisuudessa?

– Materiaalit ovat pitkälti samoja kuin nytkin, sillä muutos tapahtuu hitaasti. 1970-luvulta lähtien öljypohjaisten tekokuituvaatteiden määrä on nelinkertaistunut ja nyt kaksi kolmasosaa vaatteista tehdään näistä materiaaleista. Jos vaikkapa vaatteista irtoavat mikromuovit todetaan tutkimuksissa esimerkiksi terveydelle haitallisiksi, sääntelyllä muutosta voidaan nopeuttaa, sanoo professori Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopistosta.

Vieläkö öljypohjaisia tekokuituja kehitetään?

– Niiden hajoavuutta tutkitaan ja materiaaleja kehitetään edelleen. Esimerkiksi ulkoiluvaatteissa tekokuitujen ominaisuudet ovat hyvät, sanoo Kääriäinen.

Mikä on luonnonkuitujen tulevaisuus?

– Puuvillan kasvatuspinta-alaa ei voida nostaa, mutta veden ja kemikaalien käyttöä vähennetään ja viljelyä tehostetaan geeniteknologialla. Perinteiset luonnonmateriaalit, kuten hamppu, juuti ja nokkonen, tekevät paluun, arvioi Kääriäinen.

– Kannabiksen myynnin vapautuessa eri puolilla maailmaa hampun viljelijöitä tulvii ovista ja ikkunoista. Sivuvirtana tulee valtava määrä tekstiilikuiduksi sopivaa raaka-ainetta. Sillä voidaan korvata puuvillaa, lisää Harlin.

Käytetäänkö eläinpohjaisia materiaaleja?

– Eläinpohjaisten materiaalien käyttöön liittyy eettisiä kysymyksiä, vaikka esimerkiksi lihantuotannon sivuvirtana saatava nahka on pitkäikäinen, biohajoava ja kierrätettävä materiaali. Myös villa on ominaisuuksiltaan erinomainen materiaali, kunhan eläinten kohtelu on kunnossa, sanoo Kääriäinen.

– Suomessa lampaan villaa kuitenkin poltetaan, koska hinta on alhaalla, huomauttaa Harlin.

Ovatko muuntokuidut tulevaisuuden materiaaleja?

– Puupohjaisten kuitujen jalostaminen on renessanssiala ja nouseva ala etenkin Suomessa. Myös kuidunvalmistusteknologian vienti nousee, sanoo Harlin.

– Rouva Jenni Haukion itsenäisyyspäivän vastaanoton, koivupohjaisesta Ioncell-kankaasta tehdyn juhlapuvun yhtenä tarkoituksena oli herättää ihmisten kiinnostusta uusiin materiaaleihin, kertoo puvun suunnittelutiimiä koordinoinut Kääriäinen.

Tehostuuko kierrätys?

– Tekstiileille on tulossa EU:ssa keräyspakko, ja se pakottaa kehittämään uudelleenkäyttöä. Tällä hetkellä vaatteiden valmistuksesta tulee leikkuujätettä ja sitä käytetään esimerkiksi farkuissa. Käytetyt vaatteet menevät energiapolttoon tai ne dumpataan kolmansiin maihin, joissa vaatteisiin ollaan hukkumassa, harmittelee Harlin.

– Iso ongelma on, että paljon vaatteita jää kokonaan myymättä, ja niitä esimerkiksi poltetaan, lisää Kääriäinen.

Tuleeko pikamuoti tiensä päähän?

– Jossain määrin, ja se näkyy jo halpavaatetalojen katteiden heikentymisenä, arvioi Harlin.

– Paluuta toivottavasti tehdään vanhaan. 40 vuotta sitten ihmisillä oli vaatteita vähemmän ja ne maksoivat enemmän mutta niitä huollettiin paremmin, muistuttaa Kääriäinen.

Suomi huomenna -juttusarjassa asiantuntijat katsovat alansa tulevaisuuteen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .