Suomi lyhentää valtion velkaansa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – Sipilä ja Orpo ottivat ilon irti

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) luottaa, että valtio pystyy lyhentämään velkaansa myös ensi vuonna, kunhan työllisyyden hyvä kehitys saa jatkoa. Sipilä sanoi STT:lle, että tavoite on mahdollinen, sillä ensi vuoden budjetissa alijäämän ennakoidaan olevan pienempi kuin tänä vuonna.

–  Hyvä työllisyyskehitys on kaiken avain. Varsinaisen liikkumavaran siihen tuo se, jos me pääsemme 75 prosenttiin. Tällä tasolla sitä liikkumavaraa ei vielä ole.

Sipilä ei ota suoraan kantaa siihen, kuinka suuri osa valtiontalouden tasapainottumisesta on hallituksen toimien ansiota. Tutkimusten mukaan osuus voi kuitenkin olla kaksi kolmannesta, hän laskee.

–  Ei sillä ole mitään merkitystä, kunhan se on tapahtunut. Etlan mukaan kiky-sopimuksen vaikutus oli noin 40  000 työpaikkaa ja (Olli) Kärkkäisen ja (Jussi) Tervolan selvityksessä oli 33–42  000 työpaikkaa muille hallituksen toimille – nyt jos 120  000 työpaikkaa on tullut, niin ehkä se on kolmasosa tullut suhdanteista, Sipilä sanoi.

Pääministeri opasti samalla tulevaa hallitusta jatkamaan nykyistä linjaa.

–  Työmarkkinauudistuksia pitää jatkaa. Toivottavasti se jatkuu. Jos samanaikaisesti parannetaan etuuksia ja sitten unohdetaan työllisyysaste, niin sitten ollaan samassa jamassa kuin kolme vuotta sitten.

Työpaikkojen täyttäminen kynnyskysymys

Tämän hallituskauden tavoite on ollut nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, mutta maalilinja on vielä saavuttamatta. Sipilän mukaan viimeiset prosenttiyksikön kymmenesosat ovat kiinni siitä, miten avoimiin työpaikkoihin saadaan työvoimaa.

–  Jos oltaisiin tänä vuonna saatu auki oleviin työpaikkoihin työvoimaa ja luotu työvoimapulan takia syntymättä jääneet työpaikat, niin oltaisiin 74 prosentissa jo nyt. Se kuvastaa kohtaanto-ongelman suuruutta, Sipilä sanoi.

"Olisi hyvä kerätä vähän enemmän puskuria"

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, ettei valtion velan lyhennysmahdollisuus tämän vuoden lopulla ole mikään suuryllätys. Taustalla on toisaalta valtiontalouden kohentuminen, toisaalta tilapäistekijät, kuten valtion saamat myyntitulot ja velkojen lyhennykset.

– Osittain on myös kyse rytmityskysymyksistä, miten Valtiokonttori hoitaa velkaa ja milloin se laskee lainoja liikkeelle, Heiskanen sanoo STT:lle.

Kehitys on Heiskasen mukaan ennusteiden rajoissa.

–  Valtiontalouden tila on suhdannetilanteen vuoksi kohentunut ja tasapaino on parantunut, ja voi olla jo hieman ennakoitua parempi. Myönteistä toki jos näin käy, mutta ei ehkä hirveän yllättävää.

Kokonaiskuva julkisen talouden suhteen on aika tasapainoinen ja näyttää hänen mukaansa säilyvän sellaisena myös ensi vuonna, kunhan talouden kehitys jatkuu kohtuullisena.

–  Seuraavaa matalasuhdannetta varten olisi tosin hyvä kerätä vielä vähän enemmän puskuria. Mutta ihan mukavat jouluterveiset tässä tilanteessa, Heiskanen arvioi.

Monet tahot ovat viime aikoina laskeneet ensi vuotta koskevia talousennusteitaan, mutta Heiskasen mielestä tässä vaiheessa ei ole syytä huolestua

–  En olisi ensi vuodesta erityisen hermostunut, vaikka kasvu jäisi hieman matalammaksi. Mutta kun mennään kauemmaksi, niin tiedetään, että suhdanteet vaihtelevat ja tiedetään, että vielä ei ole riittävää varautumista. Työtä riittää – mutta jos miettii tämän hallituksen aloittamisen aikoja, niin tilanne on kohentunut huomattavasti.

Työllisyysluvuista voi löytyä joululahja

Heiskanen odottaa seuraavaksi mielenkiinnolla tietoa marraskuun työllisyysluvuista, jotka Tilastokeskuksen on määrä julkaista ensi perjantaina.

–  Siinä jännätään, että meneekö työllisyys yli 72 prosentin. Jos näin sattuisi käymään, niin sitten hallitus voi olla todella hyvällä mielellä joulun pyhien ajan.

OP julkistaa oman päivitetyn talousennusteensa tammikuun lopulla.

Orpo HS:lle: psykologisesti ja symbolisesti merkittävää

Valtiokonttori ei joudu nostamaan loppuvuodelle kaavailtua 2,2 miljardin euron lainaerää, minkä seurauksena Suomi pääsee lyhentämään valtion velkaansa ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi HS:lle asian olevan psykologisesti ja symbolisesti merkittävä. Valtion velka on kasvanut vuodesta toiseen aina vuoden 2008 finanssikriisin puhkeamisesta lähtien.

Asiaa blogissaan kommentoineen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan velkaa lyhennetään liki miljardi euroa. Lyhentämisen jälkeen velan suuruus on vajaat 105 miljardia euroa.

Sipilä arvioi STT:lle, että valtio voi pystyä lyhentämään velkaa myös ensi vuonna, kunhan hyvä työllisyyskehitys jatkuu.

Finnveran kertamaksu käänsi velkakäyrän kärjen

Käänteen taustalla on osin valtion rahoitusyhtiö Finnvera, joka maksaa etuajassa yhtenä pottina takaisin valtiolta saamansa lainat. Jo aiemmin on ollut tiedossa, että se tuo valtiolle puolentoista miljardin euron kertaluontoiset tulot.

Ilman tätä summaa velkapotti kasvaisi edelleen, mutta pääministerin mukaan myös hallituksen politiikkaa on kiittäminen.

–  Vaikka sattumaakin mahtuu mukaan, isossa kuvassa nopean velkaantumisen kääntyminen velan vähenemiseksi on harjoitetun talouspolitiikan ansiota, pääministeri kirjoittaa.

Myös Orpon mukaan talouden myönteinen vire ja työllisyyden kasvu selittävät käännettä parempaan. Sipilän mukaan seuraava hallitus pääsee aloittamaan erilaisesta tilanteesta kuin nykyinen aikanaan. Pääministeri käytti tilaisuuden oppositiopuolueiden piikittelemiseen.

–  Oppositiolle tilanne on herkullinen. Se haukkuu hallituksen kipeät talouspäätökset, mutta jakaa samalla sujuvasti menemään hallituksen politiikan ansiosta syntyneen työn ja kasvun hedelmät.

Sipilä kehotti myös tulevaa hallitusta maltillisuuteen talouslinjauksissa.

–  Maailmantalouden taivaalle on kertymässä vähintäänkin harmaita pilviä. Tulevallakin vaalikaudella kaiken hyvän pohjana on vastuullinen talouspolitiikka.

Ministeriö tuo maanantaina lukuja esiin

Valtiovarainministeriö julkistaa maanantaina päivitetyn arvionsa kestävyysvajeesta taloudellisen katsauksensa yhteydessä. Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi kestävyysvajeeseen olevan tulossa miljardiluokan kasvu, kun Suomeen syntyy selvästi aiempaa vähemmän lapsia. Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen ei lähtenyt aiemmin tällä viikolla tarkasti ennustamaan, kuinka paljon ministeriön arvio kestävyysvajeesta on nousemassa, koska vajeeseen vaikuttavat monet eri suuntiin vaikuttavat tekijät ja oletukset.

Hän kuitenkin arvioi STT:lle, että riippuen laskelman oletuksista väestöennusteen tuoreet luvut voivat kasvattaa valtiovarainministeriön arviota kestävyysvajeesta jopa noin 10 miljardiin euroon. Valkosen mukaan tällöin euromääräisesti kestävyysvaje olisi karkeasti vaalikauden alun tasolla.