Suomi voi joutua Brysselin ohjaukseen

Suomen talous saattaa joutua Euroopan unionin ohjaukseen ja niin sanottuun "merkittävän poikkeaman menettelyyn" ensi kesänä. Syynä on velkaantumisesta aiheutuva julkisen talouden rakenteellinen alijäämä, joka on ylittänyt vuoden 2013 alussa voimaan tulleen fipo-lain raja-arvot.

Suomen tavoitteeksi on asetettu, että suhdanteista puhdistettu julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saisi ylittää 0,5 prosentin rajaa. Nyt se on kuitenkin jo 1,7 prosenttia.

– Lain mukaan merkittävän poikkeaman menettely aloitetaan, kun alijäämä ylittää yhden prosentin ja eräät muut kriteerit toteutuvat. Näin ollen Suomella on riski joutua menettelyyn nopeimmillaan jo ensi kesänä, arvioi taloustieteen professori Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Yksikään EU-maa ei ole aiemmin kyseiseen menettelyyn joutunut. Sen sijaan lähes kaikki EU-maat ovat olleet "vanhassa alijäämän korjausmenettelyssä". Siihen joutuu, kun julkinen velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi ylittänee tämänkin rajan ensi vaalikaudella.

– En osaa sanoa mitä merkittävän poikkeaman menettely tarkoittaisi käytännössä, koska sitä ei ole aiemmin missään sovellettu. Tilanne on uusi, eikä Suomessa ole totuttu ottamaan vastaa toimintaohjeita Brysselistä, Pohjola sanoo.

Komissio ja VTV valvovat

Euroopan komissio ja Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) valvovat EU:n jäsenmaiden välistä kasvusopimusta Suomen osalta. Mikäli joku jäsenmaa ei noudata yhteisesti sovittuja sääntöjä, niin siitä voidaan määrätä seuraamuksia. Niistä yksi on merkittävän poikkeaman menettelyyn joutuminen.

Tällöin rakenteellisen alijäämän tavoitteen lisäksi arvioidaan niin sanotun menosäännön noudattamista.

– Arvioimme näiden kahden säännön perusteella kokonaisvaltaisesti noudatetaanko sopimusta vai ei. Arviossa otetaan huomioon myös Suomen talouden poikkeukselliset olosuhteet, kertoo budjettivalvontapäällikkö Heidi Silvennoinen VTV:stä.

Euroopan komissio esittää oman arvionsa kesäkuussa julkaistavassa raportissa ja VTV syyskuussa.

– Jos komissio päätyy esittämään Suomelle varoitusta, niin Euroopan neuvoston tulee se vielä hyväksyä. Tämän jälkeen Suomella on 3-5 kuukautta aikaa toteuttaa korjaavia toimia. Mikäli ne eivät riitä, määrätään Suomelle sanktioita, Silvennoinen selvittää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.