Suomikin varautuu lisäämään sotilaita ja materiaaliapua Afganistaniin

"Tilanne on haastava, mutta siellä ollaan."

Suomen mahdollinen lisäpanostus Afganistaniin ei ole pelkkä läpihuutojuttu. On arveltu, että Suomelta tullaan pyytämään sekä sotilaita että materiaalista apua Afganistaniin, koska Yhdysvallat ilmoitti Afganistanin strategiansa muutoksista. Yhdysvallat ei vetäydy Afganistanista, vaan lähettää maahan lisäjoukkoja terrorismin vastaiseen taisteluun.

Suomi on ollut mukana Nato-johtoisessa operaatiossa kohta 16 vuotta. Enimmillään suomalaisia sotilaita oli mukana noin 200. Suomella on nyt Afganistanissa noin 30 sotilasta, mutta eduskunnan myöntämän mandaatin mukaan vahvuus voisi olla 40 sotilasta. Mikäli sotilaiden määrä tästä kasvaisi tai tehtävät olennaisesti muuttuisivat, asia menisi uudelleen eduskunnan kautta.

– Kaikki ne maat, jotka siellä ovat mukana, joutuvat harkitsemaan tilannetta sekä yhteisesti että omalta osaltaan. Olemme jo nyt hyvin tietoisia niistä tarpeista ja puutteista, joita kentällä on tullut esille. Mutta nyt parin kuukauden sisällä tilanne katsotaan vielä uudemman kerran (Yhdysvaltain presidentin) Donald Trumpin ulostulon jälkeen, sanoo poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Timo Kantola ulkoministeriöstä.

Suomen panos Afganistanissa on jo nyt merkittävä, kun sitä vertaa esimerkiksi muihin EU-jäsenmaihin, ulkoasiainneuvos Pekka Hyvönen ulkoministeriöstä sanoo.

Suomi on sitoutunut vuodesta 2014 lähtien rahoittamaan Afganistanin kehitystä vuosittain 30 miljoonalla eurolla. Kehitysyhteistyö on suunnattu erityisesti parantamaan naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa.

– Täytyy varmasti miettiä se, mikä on sotilaallisen rauhanturvan osuus ja mikä on muun Afganistanin panostuksen osuus. Tilanne on haastava, mutta siellä ollaan. Vaikea kuitenkaan nähdä, mitä tässä tilanteessa auttaisi, jos sieltä pois lähdettäisiin, Hyvönen sanoo.

Hyvönen muistuttaa, että Suomi tekee päätöksensä omien kansallisten intressiensä mukaan.

– Ei se niin mene, että Yhdysvallat ratkaisee koko homman ja sen pillin mukaan mennään. Suomen lisäksi myös EU:lla on vahva Afganistan-strategia.

Suomi lähti mukaan Afganistanin operaatioon tammikuussa 2002.

Tuloksiakin odotellaan

Suomi on yleensä pyrkinyt vastaamaan Yhdysvaltain toiveisiin myönteisesti, mutta nyt toinen ääni kellossa alkaa nousta. Afganistanin tilanne on jatkunut niin pitkään, että varsinkin kehitysavun panostuksille haluttaisiin jo tuloksia. Toisaalta vielä ei varmuudella edes tiedetä, mitä Yhdysvaltain uusi Afganistanin-politiikka pitää sisällään.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, että Yhdysvalloilta odotetaan nyt neuvottelua kaikkien muiden Afganistanissa mukana olevien maiden kanssa siitä, onko taktiikan muutos järkevää ja perusteltua ja miten se toteutetaan.

– Sotilasvolyymia kiinnostavampi kysymys voisi olla, voidaanko Afganistanissa vähitellen siirtyä sotilasoperaatiosta yhteiskunnan kehittämiseen. Ylipäätään Afganistania on vakautettu jo aika pitkään. Olisi perusteltua odottaa, että vähitellen tuloksia tulisi, Vanhanen miettii.

Presidentti Trump on sanonut, ettei Afganistaniin mennä yhteiskuntaa rakentamaan vaan torjumaan terrorismia. Vanhasen mukaan nyt pitäisi nimenomaan auttaa yhteiskuntaa kehittymään, vaikka toki terrorismin juurisyiden torjuminen on myös välttämätöntä.

– Hieman väärä oletus on, että sellainen voitaisiin tehdä ilman että yhteiskunnan perusrakenteita muutetaan. Kun on hyvää hallintoa ja siviiliyhteiskunta, niin se itsessään pyrkii estämään terrorististen solujen syntymisen. Täytyy muistaa, että yleensä kaikkein eniten terrorististen iskujen kohteeksi joutuvat sen maan tai alueen muut asukkaat.

Talebanit neuvottelupöytään

Yhdysvaltain uuteen politiikkaan kuuluu myös se, että talebanien kanssa pyritään neuvottelemaan.

– En tiedä, onko siellä sellaista tahoa, jonka kanssa pystyy neuvottelemaan ja johon voi luottaa. Kynnys on varmasti korkea, mutta toisaalta monissa pitkittyneissä kiistoissa on pyritty ja pystyttykin avaamaan jonkinlaista keskusteluyhteyttä terroristijärjestöjen maltillisempien siipien kanssa, Vanhanen sanoo.

Afganistanin sota on tavallaan Yhdysvaltojen itse luoma ongelma ja talebanitkin vanhoja liittolaisia. Kun Neuvostoliitto miehitti Afganistania, Yhdysvallat rahoitti ja aseisti useita erilaisia jihadistisia sissiryhmiä. Ryhmissä oli alku myös talebaneille.

Tällä haavaa myös Isis on vahvistunut Afganistanin ja Pakistanin raja-alueilla. Se on myös tehnyt useita iskuja shiioja vastaan ja yrittää lyödä kiilaa muslimiväestön eri islamin suuntauksien väliin.

– Siellä on räjähdysherkkä tilanne. Onko sitten hyötyä neuvotella talebanien kanssa? Mutta eipä taida tulla ratkaisua siitäkään, että heidät jättäisi pois, Pekka Hyvönen sanoo.

– Sääliksi käy Afganistanin kansaa.