Suomiko koulutuksen mallimaa? Ei todellakaan – yleinen koulutustaso laskee

Suomi on ollut koulutuksen mallimaa ja koulutusta on vanhastaan arvostettu paljon. Nyt peruskoulusta valmistuu oppilaita, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa ja laskea riittävän hyvin pärjätäkseen toisen asteen opinnoissa.

Laskeeko suomalaisten yleinen koulutustaso kahdeksan vuoden aikana tehtyjen leikkausten vuoksi? Mitä vaikutuksia leikkauksilla voi olla? Näihin kysymyksiin vastasivat kasvatustieteiden emeritusprofessori Kari Uusikylä ja toimitusjohtaja Teemu Hassinen Sivistystyönantajista.

Laskeeko suomalaisten yleinen koulutustaso?

Teemu Hassinen:

 – Tämä riski on olemassa ja hyvä tiedostaa. Tilanteessa korostuu tulevaisuuteen katsomisen tärkeys ja nyt rohkeus investoida koulutukseen. Suomella ei ole varaa laiminlyödä koulutusta ja aiemmat leikkaukset korostavat tätä. Kun koulutusjärjestelmämme on riittävästi resursoitu, kykenee se huomioimaan paremmin erilaiset oppijat, tukea tarvitsevat ja toisaalta erityistä lahjakkuutta omaavat.

– Perusopetuksessa osaamiserot ovat näkyneet jo pidempään, tätä asiaa tulee tarkastella ennakoiden. Tarvitaan huomiota varhaisiin vuosiin, joten kaksivuotinen esiopetus on perusteltu ja sillä tasataan valmiuksien eroja. Näillä toimenpiteillä luodaan ennakoiden vahvempaa pohjaa myös perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Kun puhutaan ratkaisuna oppivelvollisuusiän pidentämisestä loppupäästä, ollaan auttamatta myöhässä. Perustaidot kantavat ja niiden pohja luodaan ensimmäisinä vuosina.

Kari Uusikylä:

– Jokainen maallikkokin ymmärtää, että suuret leikkaukset vaikuttavat kouluun, opetukseen ja oppilaiden hyvinvointiin.

Kuinka kauaskantoisia vaikutuksia leikkauksilla on eli näkyykö tämä vasta tulevaisuudessa?

Teemu Hassinen:

– Leikkausten todelliset vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa. Koulutus on nimenomaan investointi tulevaisuuteen. Voimme kuitenkin korjata tilannetta ennakoiden investoimalla nyt rohkeasti osaamiseen ja muun muassa panostamalla laaja-alaiseen kaikki ikäluokat kattavaan jatkuvaan oppimiseen.

– Onneksi maassamme vallitsee juuri nyt laaja yhteisymmärrys siitä, että osaamisen uudistaminen on tulevaisuudessa yhteiskuntamme keskeinen haaste ja mahdollisuus. Nyt tarvitaan vain rohkeutta investoida osaamiseen, tämä vaatii valintoja.

Kari Uusikylä:

– Vaikutukset näkyvät jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Leikkausten ohella opetuksen laatuun ja tuloksiin vaikuttaa erittäin huolestuttavasti, ehkä eniten se, että pedagoginen asiantuntemus ja opettajien ammattitaito on korvattu hallinnon vastuuttomilla utopioilla ja visioilla. On jättikoulut ilman sisäseiniä, ei kirjoja, ei pysyviä työpisteitä, itseohjautuvuutta vailla kypsyyttä siihen,paljon meteliä ja digikamaa. Usein se tärkein puuttuu: oppilaiden sisäinen turvallisuus,välittävä opettaja lähellä ja opiskelurauha.

Millaisia vaikutuksia koulutustason laskemisella voi olla kansantalouden kannalta?

Teemu Hassinen:

– Ratkaisevia vaikutuksia. Työllisyysasteen nousu on sidoksissa osaamistasoon ja työllisyysasteen nosto taas avain terveeseen talouskasvuun ja hyvinvointiin. Täytyy myös muistaa, että nopeasti muuttuvassa maailmassa koulutustason lisäksi tulee puhua osaamistasosta. Koulutuksen täytyy kohdentua oikein ja joustavasti työelämän tarpeiden mukaan ja jopa niin, että osaamisella luodaan uutta työelämää.

– Kun turvaamme maamme riittävän koulutustason ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet, varmistamme, että Suomi on jatkossa houkutteleva maa yrityksille investoida.

– Koulutustason laskulla on myös useita välillisiä negatiivisia vaikutuksia, muun muassa syrjäytyminen, ja se kuormittaa yhteiskunnan rakenteita ja heikentää kansantaloutta. On myös muistettava, että tulevaisuuden suurissa muutosajureissa, kuten esimerkiksi huoltosuhteen muutoksessa tai ympäristöasioissa onnistumisessa tai epäonnistumisessa, kaikki on hyvin pitkälle kiinni osaamisesta.

Kari Uusikylä:

– Jospa katse nostettaisiin numeroista oppilaiden ja opettajien silmiin ja mielenterveyteen. Pitäisi ymmärtää, että lasten kasvurauha ja hyvä opetus vaikuttavat kansantalouteen paljon enemmän kuin se, että koko ajan hoetaan ns. osaamisesta. Näin tuotetaan syrjäytyneitä ja mielenterveyspotilaita. Kyllä Suomessa koulutusrahaa on. Kuka rahat saa ja mihin tarkoitukseen, se on se kysymys.

Voiko eriarvoistumisella olla vaikutuksia yhteiskuntarauhaan?

Teemu Hassinen: – Peruskoulu ei itsessään eriytä. Eriytymiseen vaikuttavat monet asiat, mutta sitä voidaan estää muun muassa koulutuksella kaikilla asteilla. Eriarvoistumisen kasvaessa voi seurauksena olla jopa yhteiskuntarauhan häiriöitä, kuten kansainvälisesti tarkastellen voidaan todeta. Tämä korostaa entisestään koulutukseen ja osaamiseen panostamisen merkitystä. Koulutusjärjestelmämme tulee kyetä huomioimaan erilaiset oppijat, tukea tarvitsevat ja toisaalta erityistä lahjakkuutta omaavat.

Kari Uusikylä:

– Myös koulua on ohjattu kulisseisa kohti kilpailu- ja markkinakoulua. Elämän pelikortit jaetaan jo "premium-tason päiväkodeissa" ja lähiöiden lapsivarastoissa. Menkää katsomaan miten koulu ja yhteiskunarauha jaksavat maissa, missä yhteiskunta on jakautunut varakkaisin ja varattomiin. Sitähän Suomessa tapahtuu.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .