Supon erikoistutkija: Naapurin 10-vuotias pikkupoika voi olla tulevaisuuden terroristi

Tulevaisuuden terroristi saattaa olla naapurin nyt 10-vuotias pikkupoika. Terroristi on nuori aikuinen, innovatiivinen diginatiivi. Hän verkostoituu ja elää virtuaalimaailmassa.

– Entistä vaarallisemmat verkostot ja mentorit ohjaavat ja hyödyntävät radikaalille ideologialle alttiita nuoria, jotka toimivat virtuaalimaailmassa.

Näin arvioi erikoistutkija Saana Nilsson Suojelupoliisista Suomi-areenalla. Hän tutkii sitä, kuka on tulevaisuuden terroristi vuonna 2024.

Ikä ja virtuaalimaailma

Nilssonin mukaan iskuja suorittavat nyt 20–30-vuotiaat henkilöt, joten tulevaisuuden terroristi on todennäköisesti nuori aikuinen, joka on nyt 10–20-vuotias. Yleensä oletetaan, että syrjäytyneisyys ja työttömyys altistavat radikalisoitumiselle, mutta Nilssonin mukaan kuka tahansa voi radikalisoitua.

– Nuori voi vaikkapa hakea jännitystä.

Isku kotisohvalta

Radikaaleja islamisteja yhdistää ikä ja toimiminen virtuaalimaailmassa. Virtuaalimaailma ja tietoverkot näkyvät radikalismin ja propagandan välittämisen kanavina. Teknologinen kehitys, kuten robottiautot ja droonit, vaikuttaa terroristien toimintaan ja muuttaa toimintatapoja.

– Terroristi voi istua kotisohvalla ja kauko-ohjata iskuja sieltä käsin ja voi hyödyntää virtuaalitodellisuutta.

Verkosto ohjaa

Yksilötason lisäksi Nilsson puhui verkostotasosta. Niiden vaikutuspiiriin joutuminen on merkittävä tekijä radikalisoitumisen taustalla. Nykyiset terroristit ohjaavat seuraavaa sukupolvea.

Nilssonin mukaan Euroopan ja Suomen verkostot ovat muutostilassa. Syyriasta ja Irakista palaavat vierastaistelijat voivat muuttaa verkostoja radikaalimpaan suuntaan.

Toiseksi seuraavan kahden vuoden aikana yli 200 terrorismirikoksesta tuomittua vankia vapautetaan Euroopassa. Kolmanneksi Nilsson mainitsi terrorismin kietoutumisen yhteen järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.

"Ei pidä pelotella"

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin mukaan nuoren radikaalin porukan kasvaminen ja radikalisoitumisen juurtuminen Suomeen on jo nyt todellisuutta. Esimerkkinä hän mainitsi vierastaistelijat.

– Nyt ilmiö tunnetaan paremmin ja osamme suhtautua siihen vakavasti. Ei pidä pelotella, mutta tilanteeseen on varauduttava.

Pelttari muistutti, että vuoden aikana Euroopassa on tehty 20 terrori-iskua. Kansainväliseen yhteistyöhön ja ennaltaehkäisyyn on panostettu, mutta kaikkien iskujen estäminen on täysin mahdotonta.

– Ikinä ei päästä tilanteeseen, että kaikki torjutaan ja sellaista yhteiskuntaa ei edes haluta, Nilsson sanoi.

Pelttari piti keskustelu tiedustelulakien tarpeellisuudesta kummallisena, sillä lakeja on valmisteltu viisi vuotta ja sinä aikana turvallisuusympäristö on muuttunut paljon.

– Haluamme hyvät työkalut käyttöön, Pelttari sanoi.

Samat lääkkeet

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan laajemmat tiedusteluvaltuudet auttavat viranomaisia pääsemään kiinni rajat ylittäviin tietovirtoihin. Se auttaa seuraamaan, keiden kanssa radikalisoituvat nuoret ovat tekemisissä.

Mykkäsen mukaan radikalisoitumisen ehkäisyssä tepsivät samat lääkkeet kuin syrjäytymisen kohdalla. Sosiaalityöntekijöiden, perheiden ja koulujen on tehtävä yhteistyötä.

– Tärkeää on, että kansalaiset ovat aktiivisia ja puututaan syrjäytymisen ensi oireisiin, jos niitä havaitaan esimerkiksi naapurin lapsissa. Tärkeää on myös se, ettei etnisille ryhmille synny toiseuden tunnetta, että he olisivat suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolella, Mykkänen sanoi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .