Suuri kielivähemmistö ei juuri näy yhteiskunnallisena toimijana

Suomen venäjänkielisille kuuluu monella mittarilla kohtalaisen hyvää - osaa painaa syrjäytymisen riski

Venäjänkieliset jäävät Suomessa melko näkymättömäksi kielivähemmistöksi, arvioi sosiaalipsykologi Sirkku Varjonen Helsingin yliopistosta. Venäjänkielisellä väestöryhmällä ei ole kovin yhtenäistä roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana.

– Esimerkiksi äänestysaktiivisuus selvitykseen koottujen tietojen perusteella oli kaksissa edellisissä kuntavaaleissa suurin piirtein 20 prosenttia, kun taas kantaväestössä se oli noin 58 prosenttia, Varjonen sanoi.

Suomen venäjänkielisen väestön tilannetta on selvitetty Cultura-säätiön julkaisemassa selvityksessä, jota Varjonen oli mukana tekemässä. Varjonen kertoo, että näkymättömyys tuli esiin jo selvityksen tekovaiheessa.

– Kattavaa, laaja-alaisesti tätä ryhmää kuvaavaa tietoa on todella niukasti saatavilla.

Venäjänkielisen väestön määrä kuitenkin kasvaa edelleen. Selvityksen mukaan vähemmistön koko kasvaa vuosittain noin 3 000 ihmisellä. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa venäjän äidinkielekseen väestörekisteriin ilmoittaneita oli Suomessa yhteensä yli 75 000.

Ansiotaso jää usein matalammaksi

Suomen venäjänkielinen väestö ei ole yhtenäinen joukko. Eroja on muun muassa siinä, miten hyvin venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat kotoutuneet Suomeen. Toiset ovat kotoutuneet varsin hyvin, mutta toisille kasautuu runsaasti syrjäytymisriskejä.

Venäjänkieliselle vähemmistölle kuuluu Varjosen mukaan monella mittarilla kohtalaisen hyvää. Hän nostaa esimerkeiksi sen, että venäjänkieliset kokevat kantaväestöä vähemmän yksinäisyyttä ja tyytyväisyys elämänlaatuun on lähes samalla tasolla kuin kantaväestöllä.

Tilastotietojen valossa venäjänkielinen vähemmistö on myös hyvin koulutettua, mutta työllisyysaste on kantaväestöä matalampi. Varjonen kertoo, että myös ansiotaso jää usein matalammaksi verrattuna kantaväestöön.

– Myös ylikoulutusaste on korkeampi kuin kantaväestöllä. Eli monet ovat työllistyneet ammatteihin, joihin he ovat ikään kuin liiankin koulutettuja, Varjonen sanoi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.