Syksyn vaaleissa kaikki ehdokkaat ovat Jyväskylästä

Uuden Jyväskylän kuntavaalit lokakuussa näyttäytyvät äänestäjille kutakuinkin samanlaisina kuin kunnallisvaalit yleensäkin. Ehdokkaat uuteen valtuustoon tulevat kolmen kunnan alueelta, mutta kaikki ehdokkaat ovat syksyllä uuden valtuuston yhteisiä ehdokkaita.

Ehdokkaiden suostumuslomakkeita täytetään jo vauhdilla, vaikka valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä kuntaliitoksesta. Niinpä ehdokkaat saattavat ajatuksissaan merkitä lomakkeeseen kotikunnakseen lakkautettavan kunnan.

Jos lomakkeeseen jää lakkautettavan kunnan nimi, keskusvaalilautakunta voi hyväksyä ehdokkaan, jos voi varmistua siitä, että hän on suostunut ehdokkaaksi nimenomaan uuden kunnan valtuustoon.

- Keskusvaalilautakunnan työtä helpottaa, mikäli puolueet ja valitsijayhdistykset jo ennen ehdokaslistojen toimittamista tarkistaisivat, että kotikunta on oikein, toivoo Jyväskylän keskusvaalilautakunnan sihteeri Erja-Maija Keskinen-Suvitie.

Vaalilain mukaan valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kymmenen äänioikeutettua kunnan asukasta. Tässäkin kuntana pidetään uutta kuntaa, joten valitsijayhdistyksen jäsenet voivat tulla mistä tahansa lakkautettavasta kunnasta.

Äänestysalueen nimi voi muuttua

Vaalijärjestelyt ovat jo täydessä vauhdissa. Esimerkiksi äänestysalueiden numerointi ja nimeäminen pitää saada valmiiksi heinäkuun 7. päivään mennessä.

- Äänestysaluejako pysyy nykyisellään, mutta alueiden numerointi muuttuu. Numerointi alkaa ykkösestä Jyväskylästä, ja etenee maalaiskunnasta Korpilahdelle. Niinpä Korpilahden alueella äänestysalueille tulee kaksinumeroinen järjestysluku, sanoo Keskinen-Suvitie.

Nimiäkin muutetaan. Esimerkiksi Korpilahdella on nyt eteläinen ja pohjoinen äänestysalue, mutta kun kyse on uuden Jyväskylän eteläisimmästä alueesta, pohjoinen alue ei oikein sovi nimeksi.

- Nimeämisiä saatetaan muuttaa esimerkiksi äänestyspaikan mukaan, esimerkiksi koulun nimeksi. Äänestäjät käyvät samoissa äänestyspaikoissa kuin ennenkin, vaikka numeroissa ja nimissä olisikin muutosta, Keskinen-Suvitie muistuttaa.

Ennakkoäänestyspaikoista päättää järjestelytoimikunta, joka nimetään heti valtioneuvoston virallisen yhdistämispäätöksen jälkeen. Tyhjästä ei järjestelytoimikunta aloita, vaan työvaliokunta tekee pohjatyötä ja esityksiä ennakkoäänestyspaikoista. Päätös yleisistä ennakkoäänestyspaikoista on tehtävä viimeistään 8.8.

Järjestelytoimikunta nimittää myös uuden kunnan keskusvaalilautakunnan, minkä jälkeen kuntien nykyiset keskusvaalilautakunnat lopettavat toimintansa ilman erillisiä päätöksiä. Keskusvaalilautakunta aloittaa työnsä välittömästi, ja sen toimikausi päättyy tammikuussa 2009, kun uuden kunnan valtuusto asettaa uuden keskusvaalilautakunnan vaalikaudelle 2009-2012.

Valtuusto pysyy kaupungintalossa


Uuden Jyväskylän 75-henkinen valtuusto kokoontuu Jyväskylän kaupungintalolla.

Uuden valtuuston ensimmäinen kokous on marraskuun alkupuolella, kun vaalitulos on vahvistettu.

- Tähän on päädytty. Melko vähäisillä järjestelyillä saamme turvattua myös yleisöpaikat, vaikka uudet pulpetit vievätkin tilaa salista. Lehteri on edelleen yleisön käytettävissä, ja lautakuntien huone voidaan ottaa valtuustoiltoina tarvittaessa yleisötilaksi, kertoo työvaliokunnan puheenjohtaja Veijo Koskinen.

Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on nyt 59 jäsentä, eli uusia pulpetteja tarvitaan saliin 15 - valtuuston puheenjohtaja kun istuu omalla paikallaan.

- Aika ajoin joudumme uusimaan kuluneita pöytiä ja tuoleja muutenkin. Tämä on kertahankintana tietysti isompi, sanoo Koskinen.

Valtuustosalin uusien kalusteiden hinta-arviosta ei vielä viikonvaihteessa saanut tietoa.

Kustannukset kuntien pussista

Kuntavaalien kustannuksiin kunnat eivät saa avustusta valtiolta toisin kuin valtiollisissa vaaleissa. Jyväskylän budjetissa on otettu jo Korpilahti huomioon, koska yhdistymispäätös oli tehty budjettia laadittaessa. Sen sijaan maalaiskunta ja kaupunki ovat vielä budjetoineet vaalimenonsa erikseen.

Kaupunki on varannut kuntavaaleihin 292 000 euroa ja maalaiskunta 71 000 euroa. Suurin menoerä on henkilökulut, vaalitoimitsijoita ja ääntenlaskijoita tarvitaan paljon.

- Vielä ei ole käsitelty sitä, miten vaalit maksetaan kaupungin ja maalaiskunnan kesken. Luontevaa ja sujuvaa olisi, että kaupunki maksaa kaiken, ja vuoden lopulla voidaan sitten pohtia onko tarvetta jyvittää toteutuneita menoja entisten kuntien kesken jotenkin. Mutta tämä on vielä avoinna, kertoo kaupungin talousjohtaja Ari Hirvensalo.