Syyte: Äiti kaappasi lapsen Jyväskylästä Italiaan – isä on nähnyt poikansa viimeksi kesällä 2017

37-vuotiasta jyväskyläläislähtöistä naista epäillään lapsikaappauksesta. Syyte asiassa on nostettu Keski-Suomen käräjäoikeudessa maaliskuun lopussa ja oikeus vangitsi naisen poissaolevana rikoksesta todennäköisin syin epäiltynä viime viikon lopussa.

Syyttäjän on tarkoitus saada nainen eurooppalaisella pidätysmääräyksellä Jyväskylään vastaamaan syytteeseen. Epäilynä on, että tiettävästi Italiassa oleskeleva nainen pyrkii karttamaan rikosprosessia ja piilottelemaan lasta, sillä hän on antanut väärät osoitetiedot viranomaisille. Vangitsemiseen liittyvien asiakirjojen mukaan nainen kiistää rikoksen.

Syytteen taustalla on kiista 2015 syntyneen, nyt nelivuotiaan, pojan huollosta ja asumisesta. Vanhemmat erosivat ennen lapsen syntymää 2015, eivätkä ole kyenneet sopimaan keskenään lapseen liittyvistä asioista, vaan niitä on puitu Keski-Suomen käräjäoikeudessa ja Vaasan hovioikeudessa.

Tuoreimman päätöksen mukaan lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa ja määrätty asumaan isänsä luona Jyväskylässä. Lastaan isä ei ole kuitenkaan nähnyt sitten kesän 2017, jolloin äiti muutti lapsensa kanssa Italiaan uuden puolison perässä isälle asiasta ilmoittamatta.

Kymmenen viime vuoden aikana 2008–2018 Suomesta ulkomaille on kaapattu yhteensä 158 lasta. Määrä on vaihdellut vuosittain 9:stä ja 27 tapaukseen. Tiedot perustuvat Kaapatut Lapset ry:n ulkoministeriön ja oikeusministeriön tiedoista koostamiin tilastoihin.

Tuoreen tilaston mukaan viime vuonna Suomesta ulkomaille kaapattiin 16 lasta ja ulkomailta Suomeen 19 lasta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomeen kaapattiin enemmän lapsia kuin Suomesta ulkomaille.

– Kaappauksissa, joissa lapsi tuodaan ulkomailta Suomeen, tekijänä on liki sataprosenttisesti Suomen kansalainen. Kyse on tapauksista, joissa on muutettu ulkomaalaisen puolison kotimaahan, mutta onkin tullut ero tai ei ole muuten viihdytty ja on haluttu palata takaisin omaan kotimaahan, toiminnanjohtaja Tarja Räisänen kuvailee.

Vastaavat taustat ovat tyypillisiä kaappauksissa, joissa ulkomaalainen vanhempi vie lapsen tai lapsia Suomesta kotimaahansa. Räisäsen mukaan viime vuosina ovat korostuneet myös tilanteet, joissa Suomeen turvapaikanhakijoina tulleen perheen toinen vanhempi on halunnut palata kotimaahansa ja kaapannut lapset mukaansa.

– Tällaiset tapaukset ovat tavallisia Lähi-Idän maihin suuntautuvissa kaappauksissa, Räisänen sanoo.

Lapsia kaapataan eniten Suomesta toisiin länsimaihin. Tilastossa näkyvät suomalaisten suhteet naapurimaiden kansalaisten kanssa, sillä kymmenen kärkimaan joukossa ovat Ruotsi, Norja, Viro ja Venäjä. Useampia tapauksia on sijoittunut myös Espanjaan, Yhdysvaltoihin, Irakiin, Turkkiin, Saksaan ja Thaimaahan. Kaikkiaan kymmenen viime vuoden aikana Suomesta lapsia on kaapattu yhteensä liki 50 maahan.

Kaapatut Lapset ry sai viime vuonna ennätysmäärän yhteydenottoja sitten perustamisensa 1997.

– Uusia yhteydenottoja tuli yli 80. Osassa tapauksissa kysyttiin neuvoja, kun lapsi oli kaapattu tai oltiin huolissaan siitä, että lapsi voitaisiin kaapata. En osaa sanoa kertooko tämä lapsikaappausten uhkan kasvamisesta vai siitä, että yhdistyksemme toiminnasta tiedetään aiempaa enemmän, Räisänen miettii.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .