Syyte: Toimitusjohtaja syrji kuuroa miestä – perui opiskelupaikan

Tuoli, kaksi tuolia vai ei yhtään tuolia. Helsingin käräjäoikeudessa puitiin keskiviikkona muun muassa sitä, montako tuolia olisi tarvittu tulkkauksen vuoksi, jotta syntymäkuuro mies olisi voinut opiskella graafiseksi suunnittelijaksi.

Kihlakunnansyyttäjä Sinikka Paasivirta vaatii Helsinki Design Schoolin toimitusjohtajalle sakkoja syrjinnästä. Syytteen mukaan hän peruutti miehen opiskelupaikan, kun selvisi, että tämä oli kuuro ja tarvitsi tulkkausta. Syyttäjä katsoo, että opiskelijaksi hyväksytty on asetettu muun muassa kielensä ja vammaisuutensa perusteella eriarvoiseen asemaan ja syrjintä on ollut tahallista.

Opiskelijaksi keväällä 2014 hakenut mies vaatii 16 000 euron hyvityskorvausta. Asianajaja Tiina Haapa-ahon mukaan yhdenvertaisuutta on rikottu.

"Ryhmä aivan täynnä"

Toimitusjohtaja kiistää syytteen. Puolustuksen mukaan oppilaitokselle ei jäänyt tarpeeksi aikaa järjestelyille ja kysymys on ollut käytännön tilanteesta.

Opiskeluryhmä oli toimitusjohtajan mukaan täynnä eikä luokkatilaan voinut muun muassa paloturvallisuussyistä ottaa ylimääräisiä eli tulkkeja.

Hän kertoi tarjonneensa miehelle mahdollisuutta osallistua myöhemmälle kurssille, joka olisi alkanut syksyn sijasta seuraavan vuoden helmikuussa.

Syytetty vakuutti oikeudessa, ettei kuurous ole este opiskelulle oppilaitoksessa. Miehen mukaan koulun olisi pitänyt saada ajoissa tieto tulkkaustarpeesta. Se tuli muutamaa päivää ennen opiskelujen alkuaikaa.

– Minut on asetettu asiassa hyvin vaikeaan tilanteeseen. Missään nimessä en ajattele kenestäkään syrjivällä tavalla.

Koki nöyryyttävänä

Oppilaitokseen pyrkinyt mies kertoi, että opiskelupaikka olisi ollut hänelle tärkeä. Diplomi-insinöörimies suunnitteli, että opiskelisi uutta alaa ja sitten perustaisi yrityksen. Hän kertoi, että tieto hyväksymisestä kouluun tuli toukokuussa ja elokuussa hän tilasi tulkkauksen. Tulkki tai tulkit olivat yhteydessä kouluun.

– On aina sovittavissa tilanteen mukaan, onko paikalla oltava yksi vai kaksi tulkkia.

Mies sanoi kuulleensa luokkatilan rajallisuudesta ensi kerran oikeudenkäyntiä edeltävänä iltana.

Tarjous myöhemmässä ryhmässä aloittamisesta tuli hänen mukaansa marraskuussa, kun Helsingin Sanomat oli kirjoittanut tapauksesta.

Hän kokee tulleensa kohdelluksi kakkosluokan kansalaisena.

– En olisi pystynyt menemään oppilaitokseen kaiken tämän jälkeen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.