Syyttäjä: Hovituomion mukaan Aarnio näyttää hyväksikäyttäneen alaisiaan – vapautunee vankilasta vuonna 2022

Hovioikeuden tuomio oli odotettu Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion ja entisen jengipomon Keijo Vilhusen osalta, sanoo Antti Sundberg, yksi jutun syyttäjistä.

– Heidän osaltaan hovioikeus hyvin pitkälti pysytti käräjäoikeuden tuomion. Mitä tulee Aarnion alaisiin sitten, hovioikeus näyttää katsoneen, että he eivät olleet tietoisia Aarnion motiiveista. Hovioikeuden näkemys näyttää olevan se, että Aarnio on hyväksikäyttänyt alaisiaankin ja lavastuksen osalta myös Vilhusta.

Aarnio ja Vilhunen tuomittiin tänään hovioikeudessa kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeistä huumausainerikoksista. Aarnio oli oikeuden mukaan prepaid-liittymiä hasiksen maahantuonnin ja levityksen järjestelemiseen käyttänyt Pasilan mies.

Oikeuden mukaan hän yritti myös lavastaa United Brotherhood -jengiläisen Pasilan mieheksi. Hän sai Vilhusen viemään erään puhelimen jengin Turun-kerhotilaan, jossa jengiläinen usein oleskeli. Sitten Aarnion alaiset tekivät tiloihin etsinnän ja takavarikoivat puhelimen saattaakseen puhelimen löytymisen keskusrikospoliisin tietoon.

Hovioikeus katsoi, että toisin kuin Aarnio, Vilhunen ei kuitenkaan osallistunut syyttömän ihmisen lavastamiseen

Sundberg toteaa, että syyttäjien täytyy vielä lukea tuomio ja sen perustelut kunnolla läpi ennen kuin he tekevät päätöksen siitä, haetaanko valituslupaa tuomioon korkeimmasta oikeudesta johonkin osuuteen tuomiota. Syyttäjät olivat osan tuomituista kohdalla eri mieltä oikeuden kanssa. Syyttäjä näkee, että suurimmat muutokset tuomiossa liittyvät nimenomaan muihin tuomittuihin kuin Aarnioon ja Vilhuseen.

Aarnion alaisten kohdalla hovioikeus ei löytänyt näyttöä esimerkiksi siitä, että Mikael Runeberg olisi tiennyt Aarnion tavoitteesta sotkea keskusrikospoliisin esitutkintaa. Runeberg toimi oikeuden mukaan esimiehensä ohjeiden mukaisesti, eikä syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen. Hänen tuomionsa suli kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistuksesta sakoiksi.

Toinen merkittävä muutos oli Pohjois-Savon naiseksi kutsutun Seija Kortekallio-Lammen osuus. Kortekallio-Lampi oli käräjillä tuomittu seitsemäksi vuodeksi vankilaan. Hovioikeus kuitenkin alensi tuomion kahdeksi vuodeksi, sillä se katsoi, ettei Kortekallio-Lampi osallistunut huumetynnyrilähetysten maahantuonnin järjestelyyn.

"Tuomio osoittaa miten tärkeää valvonta on"

Sundbergin mukaan tuomio osoittaa sen, miten tärkeää toimiva valvonta on kaikessa virkatoiminnassa.

– Erityisesti kun on kyseessä tämä poliisin salainen tiedonhankinta, eli esimerkiksi telepakkokeinot ja tietolähdetoiminta. Toisekseen tämä osoittaa, että tällaisetkin asiat tutkitaan meidän järjestelmässä perinpohjaisesti ja syylliset saavat rangaistuksensa. Se on aika oleellinen asia luottamuksen ja sen palauttamisen kannalta, Sundberg sanoo.

Hovivaiheessa oli kaikkiaan neljä syyttäjää ja esitutkintamateriaali mukaan lukien aineistoa oli kahlattavana kymmeniätuhansia sivuja. Sundberg pohtii sitä, tulisiko hovioikeusprosessia keventää jollakin tavalla.

– Tämän laajuiset prosessit koettelevat inhimillisen suorituskyvyn rajoja kaikilla osallisilla. Nämä ovat sellaisia asioita, johon on hyvä miettiä keinoja. Tämänkokoiset laajat juttukokonaisuudet ovat olleet lisääntymään päin. Yksi asia on tämä, että oikeusprosessia saataisiin painotettua enemmän sinne käräjäoikeuden suuntaan.

Hän miettii, onko kaikkea todistelua tarpeen ottaa vastaan kokonaisuudessaan vastaan hovioikeudessa uudelleen. Hovioikeuden pääkäsittely kesti 86 istuntopäivää syyskuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana, ja siinä otettiin vastaan pääosa käräjäoikeudessa esitetystä kirjallisesta ja suullisesta todistelusta sekä jonkin verran uutta todistelua.

– Voisi pohtia sitä, voitaisiinko esimerkiksi käräjäoikeudessa videoida ja katsoa tallenteita hovioikeudessa.

Hän ei näe, että vuodesta 2013 vireillä ollut prosessi olisi kuitenkaan juuri tässä asiassa liian pitkä.

– Tämä on ollut pitkä prosessi, mutta on muistettava että materiaali on ennennäkemättömän laaja. Pidän todella tärkeänä sitä, että tällainen asia on käsitelty juurta jaksain siten, että jokainen kivi on käännetty. Näillä perusteilla katson, että vaikea nähdä että tässä tapauksessa olisi ollut realistisia mahdollisuuksia tiiviimmin käsitellä.

Syyttäjät laskivat: Aarnio vapautunee vuonna 2022

Sundberg kertoo, että syyttäjät ovat laskeneet karkean arvion siitä, milloin Aarnio pääsee vapaalle jalalle.

– Tämä ei ole ihan täysin varmaa, mutta päädyimme siihen, että Aarnio olisi istunut noin kolme ja puoli vuotta. Kun ensikertalainen istuu käytännössä puolet, sen laskuopin mukaan hänellä olisi kolmisen vuotta istuttavaa jäljellä, Sundberg sanoo.

Aarnio määrättiin heti vangittavaksi hovioikeuden tänään antamalla tuomiolla.

Iltalehden tietojen mukaan Aarnio etsintäkuulutettiin heti ja hänet määrättiin vietäväksi heti Sörnäisissä sijaitsevaan Helsingin vankilaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .