Syyttäjät kirjoittavat jopa 100-sivuista valituskirjelmää poliisijohdon virkarikostuomiosta

Syyttäjät aikovat valittaa poliisijohdon virkarikostuomiosta, kertoo syyttäjä Harri Tiesmaa. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista edustavat syyttäjät kirjoittavat parhaillaan valituskirjelmää hovioikeuteen. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikkien poliisipomojen virkarikossyytteet kesäkuussa. Tiesmaa arvostelee oikeuden tulkintoja kovin sanankääntein.

–  Tuomio on meidän näkökulmastamme poikkeuksellisen huono oikeudellisen päättelyn ja näytönarvioinnin osalta. Siellä on arvioitu ihan ilman perusteluja todistajia epäluotettaviksi, kun kertoma on ollut syyksilukevaa näyttöä. On jätetty kirjaamatta hirvittävästi sellaisia lausumia, jotka eivät sovi sapluunaan, jonka käräjäoikeus on tehnyt. Siellä on todistajien lausumia loivenneltu ja todettu epäluotettaviksi ja jätetty kokonaan kirjaamatta, Tiesmaa sanoo.

Jutun tuomari Marjatta Berg totesi STT:lle, ettei hän kommentoi syyttäjän näkemyksiä, sillä käräjäoikeuden perustelut on jo kirjattu tuomioon. On yleinen käytäntö, etteivät tuomarit kommentoi antamiaan ratkaisuja.

Tuoreeltaan STT:lle tuomiota arvioineen Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemen näkemys eroaa syyttäjän näkemyksestä. Hänen mukaansa tuomio oli hyvin huolellinen ja siitä on vaikeaa löytää kritisoitavaa.

"Ei mikä tahansa rekisterikirjausjuttu"

Jutussa oli kysymys muun muassa siitä, olisiko jonkun poliisin komentoketjussa pitänyt joutua vastuuseen siitä, että Helsingin poliisin käyttämät tietolähteet jätettiin kirjaamatta rekistereihin useiden vuosien ajan. Tietolähde voi olla esimerkiksi rikollisissa piireissä liikkuva henkilö, joka antaa poliisille vinkkitietoa alamaailman tapahtumista.

–  Ei tämä ole ihan mikä tahansa rekisterikirjausjuttu vaan toimintatapa on oikeasti mahdollistanut osaltaan esimerkiksi Aarnion hillumisen huumerikosyksikön päällikkönä. Tavallaan rekisteröimättä jättäminen kuulostaa vähäiseltä, mutta on todella vakava asia kun poliisissa on valvomatonta toimintaa.

Tiesmaan mukaan rekisteröimättömyys esimerkiksi vaikeutti niin kutsutun Pasilan miehen henkilöllisyyden selvittämistä merkittävästi.

Kymmenen vuoden vankeuteen muun muassa törkeistä huumausainerikoksista tuomittu Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio yritti vastikään annetun hovituomion mukaan selittää tietolähdetoimintaan vedoten, ettei ollut huumekuljetuksia Suomeen järjestellyt Pasilan mies.

Aarnio selitti oikeudessa rikosten tekemiseen käytettyjä puhelinliittymiä sillä, että ne olivat Helsingin huumepoliisin salaisia tietolähdeliittymiä, joista ei pidetty kirjaa. Hovioikeuden mukaan kyse oli vain peitetarinasta.

Jopa 100 sivua valituskirjelmää

Tiesmaa arvioi, että valituskirjelmästä tullee 50–100-sivuinen. Hänen mukaansa kaksi asiaa nousee yli muiden.

Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Tällaista rekisteriä ei perustettu ennen vuotta 2018.

Niinpä tietolähteiden rekisteröimiseen ja käytön kirjaamiseen ei syytteiden tekoaikana ollut oikeuden mukaan lain mukaista menettelytapaa. Oikeus katsoi, että lain mukaan lähteitä ei olisi saanut kirjata esimerkiksi poliisilaitoksen omiin rekistereihin.

–  On ihan ihmeellinen tulkinta, että tietolähteiden kirjaaminen paikallisiin rekistereihin, joihin muut poliisiyksiköt ovat näitä kirjanneet, olisi ollut laitonta. Se on vastoin Poliisihallituksen ylijohdon käsitystä. Se on vastoin Poliisihallituksen omien asiantuntijoiden ja tietosuojavaltuutetun käsitystä. Kun päällekkäisiä rekistereitä ei saa olla ja valtakunnallista rekisteriä ei ole ollut niin voiko joku olla jonkun kanssa päällekkäinen, jos sitä ei ole edes ollut olemassa, Tiesmaa kysyy.

"Virkavastuuta on tulkittu virheellisesti"

Tiesmaan mukaan on myös tulkittu virheellisesti, mitä virkavastuu on.

–  Tuomiossa lähdetään siitä, että jos kuvittelet, että joku toinen tekee asialle jotain tai tietää jotakin niin sinun ei tarvitse tehdä mitään, Tiesmaa ihmettelee.

–  Me olemme sitä mieltä, ettei riitä että kuvittelee asioiden olevan kunnossa vaan pitää tietää miten ne ovat. Nämä ovat aika simppeleitä asioita meidän mielestämme, Tiesmaa sanoo.

Toistaiseksi syyttäjät eivät ole vielä päättäneet, keiden kaikkien osalta tuomiosta aiotaan valittaa.

Syyttäjät tarvitsevat jatkokäsittelyluvan

Koska kaikkien syytteet hylättiin, syyttäjät tarvitsevat hovioikeudesta jatkokäsittelyluvan. Tiesmaa uskoo, että lupa heltiää, sillä kysymys on merkittävästä asiasta, jossa on huomattava selvittämisintressi.

–  Perustelemme tarvetta myös sillä, että lakia on tulkittu virheellisesti, kaikkea näyttöä ei ole otettu vastaan ja tuomiossa vääristellään jopa meidän omia väitteitämme.

Käräjäoikeudessa nähtiin myös jatkuvasti sanaharkkaa syyttäjä Tiesmaan ja käräjäoikeuden tuomarin välillä. Tiesmaa kertoo, että myös tämä aiotaan kirjata valitukseen.

–  Pohdimme valituksessa myös sitä, onko oikeudenkäynti ollut kokonaisuudessaan oikeudenmukainen.

Syytettyinä jutussa olivat Aarnio, Helsingin ex-poliisikomentaja Jukka Riikonen, KRP:n päällikkö Robin Lardot, poliisipäällikkö Lasse Aapio, ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja ja Aarnion alaisena toiminut rikostarkastaja Petri Rainiala sekä rikosylikonstaapelina toiminut Aarnion alainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.