Tällainen on päättäjien pohtima valmiuslaki: liikkumista ja joukkoliikennettä voitaisiin rajoittaa, ihmisiä määrätä töihin ja ylioppilaskirjoituksia siirtää

Koronavirus määriteltiin helmikuun puolivälissä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, jonka leviämisen estämiseen sovelletaan tartuntatautilakia. Eduskuntaryhmät kokoontuivat torstaina pohtimaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla astetta järeämmän aseen, valmiuslain, käyttöönottoa. Asiasta ei ole toistaiseksi tehty päätöstä.

Valmiuslakia ei ole vielä kertaakaan nykymuotoisena käytetty. Tässä jutussa kerrotaan, mitä valmiuslain käyttöönotto voisi tarkoittaa, jos se otettaisiin käyttöön koronaviruksen torjumiseksi.

Jos valtioneuvosto ja presidentti yhdessä päättävät, että koronavirusepidemia täyttää poikkeusolon kriteerit, voi valtioneuvosto antaa asetuksen lain käyttöönotosta enintään kuudeksi kuukaudeksi. Laki voidaan ottaa käyttöön vasta, kun muut keinot eivät enää riitä. Asetuksessa pitää määritellä, missä laajuudessa ja millä alueilla valmiuslain säädökset tulevat voimaan.

Mikä valmiuslaki on ja missä tilanteessa se voidaan ottaa käyttöön?

Valmiuslaki on poikkeusoloihin tarkoitettu laki. Yhdeksi poikkeusoloksi on laissa määritelty erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Koko valmiuslaki ei tulisi käyttöön, vaan viranomaisten toimivaltuuksia voitaisiin laajentaa vain siltä osin kuin on koronavirustilanteen kannalta välttämätöntä. Valmiuslaki ei esimerkiksi tuo viranomaisille tartuntatautitilanteessa kaikkia samoja valtuuksia kuin sotilaallisen uhan varalle.

–  Koko valmiuslaki ei koskaan tule käyttöön, se on ikään kuin voileipäpöytä, johon on koottu poikkeustilanteiden varalta keinoja. Kaikki poikkeustilanteet eivät tule yhteiskuntaan yhtä aikaa, Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo.

Mitä valtuuksia viranomaiset saisivat ihmisten liikkumisen rajoittamiseen?

Valtioneuvosto voisi kieltää oikeuden liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö voisi puuttua myös joukkoliikenteen reitteihin ja aikatauluihin. Ulkomaanmatkailusta valmiuslaki ei erikseen sano mitään, mutta esimerkiksi joukkoliikenteeseen puuttuminen voisi tosiasiassa vaikuttaa siihen.

–  Viranomaisilla on jo normaalissa keinovalikoimassaan toimia rajat ylittävän liikkumisen rajoittamiseen, jotka osittain riippuvat siitä, onko kysymys EU:n ulkorajasta vai EU:n sisärajoista. Näitä kysymyksiä ei siksi jäsennetä ensisijaisesti valmiuslain kautta, Rautiainen kertoo.

Mitä lisävaltuuksia viranomaiset saisivat suhteessa kouluihin ja päivähoitoon?

Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi keskeyttää kaikenlaisten oppilaitosten toiminnan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Opetus voidaan myös siirtää toiselle paikkakunnalle. Ylioppilaskirjoitusten järjestämistä voitaisiin lykätä enintään kuudella kuukaudella kerrallaan.

Valtioneuvosto voisi antaa kunnalle luvan luopua päivähoidon järjestämisestä, jos vanhemmat voivat järjestää hoidon muutoin.

–  Valmiuslaki käytännössä keskittää esimerkiksi koulujen sulkemistoimet valtion keskushallinnon tasolle aluehallintovirastoilta ja kunnilta. Valmiuslaki tuo uutena asiana mahdollisuuden ajaa alas kuntien päivähoidon järjestämisvastuun. Tällä käytännössä puututaan pienten lasten työmarkkina-asemaan. Kun kunta sulkee päiväkodin tartuntatautilain nojalla, sen on edelleen järjestettävä päivähoito. Kun päivähoidon järjestämisvastuu poistetaan valmiuslain nojalla, lapsen hoitamisvastuu siirtyy vanhemmille, Rautiainen sanoo.

Miten valmiuslaki voi vaikuttaa esimerkiksi terveydenhuollon ja poliisin työntekijöihin?

Sosiaali- ja terveysministeriö voisi velvoittaa lääkeyhtiöt, -tukkurit ja apteekit tai terveydenhuollon yksiköt muuttamaan tai laajentamaan toimintaansa.

–  Esimerkiksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, joilla on jokin erikoisala, voitaisiin määrätä tekemään jotain muuta tarpeen mukaista toimintaa. Valtion keskusjohto määrittää tarpeen ja antaa velvoitteen, Rautiainen sanoo.

Jokainen Suomessa asuva terveydenhuollon alalla toimiva tai terveydenhuollon koulutusta saanut työikäinen voitaisiin määrätä velvolliseksi välttämättömään työhön terveydenhuollossa. Esimerkiksi alaa vaihtanut sairaanhoitaja voitaisiin siis määrätä töihin vaikkapa sairaalaan.

Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin myös säätää kunta luopumaan määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi. Tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa potilaan terveyttä. Tämä työkalu antaisi mahdollisuuden terveydenhuollon astetta rankemmalle priorisoinnille eli resurssien suuntaamiseen esimerkiksi koronaviruksen hoitoon.

–  Niin sanotun hoitotakuulainsäädännön yhteydessä on säädetty erilaisia kiireettömän hoidon määräaikoja. Tällä käytännössä sivuutetaan nämä määräajat, eli ihmiset eivät saisi kiireetöntä hoitoa.

Lisäksi terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastuslaitosten, hätäkeskusten ja poliisin työntekijöiden työaikaa voitaisiin pidentää tai työntekijöitä voitaisiin sijoittaa poikkeavasti valtioneuvoston asetuksella.

Myös työnantajan oikeutta irtisanoa työ- tai virkasuhde voitaisiin valtioneuvoston asetuksella rajoittaa terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa.

Mikä on jo nyt sovellettava tartuntatautilaki?

Tartuntatautilakia sovelletaan jo nyt. Jo se toi viranomaisille lisävaltuuksia määrätä koronaviruksen leviämistä estäviä toimenpiteitä. Lain mukaan varsinaisista torjuntatoimenpiteistä päätetään kunnissa ja aluehallintovirastoissa.

Sairaanhoitopiirit ohjaavat ja tukevat kuntia asiantuntemuksellaan. Kuntien ja kuntayhtymien torjuntatyötä taas koordinoivat ja valvovat aluehallintovirastot kukin omalla alueellaan.

Tartuntatautilain mukaisia torjuntatoimia, suunnittelua ja valvontaa johtaa sosiaali- ja terveysministeriö. Se käyttää apunaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta.

Mitä valtuuksia laki antaa viranomaisille yksittäisen ihmisen elämän rajoittamiseksi?

Kunnan tartuntataudeista vastaava virkasuhteinen lääkäri on voinut määrätä esimerkiksi sairastuneita tai mahdollisesti tartunnan saaneita pois työstä tai koulusta enintään kahdeksi kuukaudeksi. Lisäksi kunnanlääkäri voi määrätä henkilöitä sairaalaeristykseen tai karanteeniin. Karanteeniin on määrätty toistaiseksi virukselle altistuneita koulujen oppilaita ja terveydenhuollon henkilökuntaa. Karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta.

Mitkä ovat järeimmät keinot, joita tartuntatautilaki antaa?

Kunnat voivat lain nojalla jo nyt päättää esimerkiksi oppilaitosten tai päiväkotien sulkemisesta, yleisötilaisuuksien kieltämisestä sekä asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta. Toimenpiteiden täytyy olla välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Kouluja on jo suljettu tilapäisesti. Näin on tehty esimerkiksi Kangasalla ja Torniossa.

Kuntien ja kuntayhtymien tartuntataudeista vastaavat lääkärit voivat myös päättää tilojen tai esineiden puhdistuksesta tai desinfioimisesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Puolustusministeri Kaikkonen valmiuslaista: "Varusmiehiä voisi käyttää estämis- ja valvontatehtäviin"

Perustuslakivaliokunta valmiudessa kokoontumaan poikkeuksellisenakin ajankohtana, jos valmiuslaki päätetään aktivoida

WHO: Eurooppa on nyt koronaviruspandemian keskus – monet maat ilmoittivat perjantaina poikkeuksellisista toimista viruksen torjumiseksi

Uusimmat

Kotimaa

Henkilöauto törmäsi pysäköidyn pakettiauton perään Jyväskylässä

Koronaohjeita päivitettiin: Hengitystieoireiden kanssa ei jatkossa saa mennä kouluun tai päiväkotiin, ellei koronaa ole suljettu pois

Fiilistele ja katso kuvat Kimolan kanavan neitsytpäivästä – jyväskyläläinen elämäntapaveneilijä Timo Mustalampi ajoi sulun läpi ensimmäisten joukossa

Klassikkoteosta ei jaeta enää koteihin – ilmoittautuminen Jyväskylän kansalaisopiston huippusuosituille syksyn kursseille alkaa pian, katso ohjeet

Suomessa kaksi uutta koronakuolemaa, kertoo THL

Äänestyksen hävinnyt ehdokas jätti valituksen – Keltinmäen aluekappalaisen valintaa käsittelee seuraavaksi hallinto-oikeus

Koulut alkavat Keski-Suomessa pääosin ensi viikon keskiviikkona – yhdessä kunnassa jo maanantaina

Pekka Katajan epäillyn murhayrityksen tutkinnanjohtaja vaihtui – ruoriin hyppää kuohuttavasta katoamistapauksesta tuttu mies

Rajavartiolaitoksen vuokra-auton räjähdystä tutkitaan Torniossa

Syyttäjän mukaan United Brotherhoodin johtajaksi epäilty mies piti väkivallalla uhkaamalla huolta siitä, että ryhmä pysyy ruodussa: "Ihmiset selkeästi jopa pelkäävät häntä"

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.