Tällaisia ovat jyväskyläläiskoulujen väkivaltatilanteet – Tappeluringit ovat vaihtuneet nujuamiseen

Joku menettää hermonsa ärsytystilanteessa. Joku tönäisee, mutta ei ymmärrä, kuinka pahasti toista voi sattua. On tönimistä kukkulan kuningas -leikissä, kiusoittelua...

Opettajat joutuvat jatkuvasti tilanteisiin, joissa pitää tehdä rajanvetoa siihen, milloin oppilaiden otteet käyvät liian koviksi.

– Jos kyse on lasten nujuamisesta, sitä selvitellään täällä koulussa. Jos se on väkivaltatilanne, siitä tehdään aina rikosilmoitus, Jyväskylän Jokelan koulun rehtori Anne Kolehmainen sanoo.

– Niitä on vaikea joskus erottaa, mutta jos tulee mustelmia, verenvuotoa tai murtumia, silloin kyseessä on aina väkivaltatilanne.

Kolehmainen on tehnyt kuuden vuoden rehtorikautensa aikana kaksi rikosilmoitusta väkivallasta koulussa. Lehtisaaren koulun rehtori Tarja Seppälä-Pänkäläinen kertoo tehneensä viime vuonna yhden ja tänä syksynä tulossa on yksi.

– Nämä asiat onneksi tiedostetaan kouluissa entistä paremmin. Meillä on käytössä Seuraamuspolku, jossa tilanteita käydään etukäteen läpi oppilaiden kanssa. Näin asiat tehdään näkyviksi ja näytetään, että samat säännöt koskevat kaikkia, hän sanoo.

 

 

 

Kolehmaisen mukaan tavallisimmat selvitettävät tilanteet liittyvät yleiseen nujakointiin. Joku on esimerkiksi yrittänyt viedä toisen oppilaan kädestä lippalakin ja vääntänyt hänen kättään.

– Pahimmassa omalle kohdalleni sattuneessa väkivaltatilanteessa toinen otti luokkakaveristaan kiinni ja paiskasi hänet lattialle. Uhrilta murtui olkapää.

Kolehmainen kuitenkin jatkaa, että hänen alakoulussa näkemänsä väkivalta on vain harvoin sellaista, että siinä halutaan vahingoittaa toista. Usein ei ymmärretä sitä, että vaikkapa tönäisemisellä voi olla vakavat seuraukset, jos toinen lyö päänsä.

Kolehmainen muistaa myös aikoinaan välituntien tappeluringit ja niistä kaikuneet ”verta pakkiin” -huudot.

– Niitä en ole rehtoriaikanani enää nähnyt, ja mielestäni nykyään väkivaltaa ei ihannoida niin kuin joskus ennen.

Palokan yhtenäiskoulun rehtori Tuija Permikangas-Seppänen on ollut koulunsa rehtorina vasta viikon, mutta edellisessä koulussaan Tikkakosken yhtenäiskoulussa hän teki kahdesta kolmeen rikosilmoitusta vuosittain.

Koulun keinot puuttua asioihin ovat rajalliset.

– Koululla on oikeus lähettää väkivaltaisesti käyttäytynyt oppilas kotiin rauhoittumaan, mutta seuraavana päivänä hän tulee takaisin kouluun. Onko hän vielä koulukuntoinen? Entä pelkäävätkö muut häntä? Voi myös kysyä, menisikö aikuinen töihin heti sellaisen jälkeen.

Rehtorit pitävät myös poliisin roolia tärkeänä. Ennen väkivaltaisten tapahtumien jälkeisissä keskusteluissa oli mukana koulupoliisikin. Nykyään osalliset taas puivat tilanteita esimerkiksi Keski-Suomen sovittelutoimistossa, mutta poliisi ei pöydässä istu.

– Joskus vasta se saa nuoren havahtumaan, kun poliisi tulee mukaan, Permikangas-Seppänen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .