Tässä ovat puolueiden kynnykset hallitukseen menolle – kokoomus ja vihreät välttelivät yksityiskohtien lataamista pöytään

Uutissuomalainen kokosi yhteen eduskuntapuolueiden keskeiset kysymykset hallitukseen menolle. Puolueet ovat tuoneet hallitustavoitteitaan esille eduskuntavaalikampanjoiden aikana sekä vaalien jälkeen.

Sosialidemokraateilla konkreettisia tavoitteita

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne nimitettäneen perjantaina hallitustunnustelijaksi, ja hän esittää muille eduskuntapuolueille hallitusneuvotteluihin tähtäävät kysymykset. Kysymykset ovat käytännössä SDP:n hallitustavoitteita.

Vaalilupausten perusteella SDP:lle ainakin jonkinlaisia kynnyksiä ovat indeksileikkausten peruminen ja alle 1 400 euron kuukausieläkkeiden korottaminen jollakin aikavälillä sadalla eurolla. Puolue palauttaisi kolmikantaisen lainvalmistelun ja peruisi aktiivimallin. Sote-uudistuksessa puolueelle käy kunta- tai kuntayhtymäpohjainen malli, jossa perusterveydenhuollossa lääkäriin on päästävä viikossa, vanhustenhoidon hoitajamitoitus on nostettava 0,7:ään ja julkiseen terveydenhuoltoon on saatava tuhat uutta hoitajaa ja lääkäriä.

Puolue tavoittelee maksutonta toisen asteen koulutusta ja tutkimusmäärärahojen nostamista viime hallituksen leikkausten jäljiltä. Puolue haluaa Suomesta hiilineutraaliin 2030-luvulla.

Käpertymisen sijaan puolue haluaa nostaa Suomen asemaa kansainvälisessä yhteistyössä ja korostaa jakamatonta ihmisarvoa.

Koska SDP:n tavoitteet lisäävät valtion menoja, ne edellyttävät työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Ne voivat myös edellyttää kokonaisveroasteen nostamista.

Perussuomalaiset valmiita tekemään kompromisseja

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho julkisti jo viime kesänä puolueensa ehdot hallitukseen menolle Facebook-tiedotteessa. Näitä ovat maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikan tuntuva tiukentaminen. Jälkimmäinen tarkoittaisi muun muassa sitä, että kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa asumisaikaa pidennettäisiin kaikilla maahanmuuttajaryhmillä kymmeneen vuoteen ja että kansalaisuuden saamisen ehtona olisi pitkäaikainen riippumattomuus toimeentulotuesta ja työmarkkinatuesta.

Ylen haastattelussa vaalien jälkeen Halla-aho kertoi olevansa valmis kompromisseihin. Esimerkiksi humanitaarisen maahanmuuton vähentäminen riittäisi perussuomalaisille, vaikka puolue on vaatinut sen lopettamista kokonaan. Pakolaiskiintiöstäkin Halla-aho on valmis keskustelemaan.

Kokoomus tiukkana verolinjauksistaan

Kokoomuksen kynnyskysymykset ovat yleisluontoisia tavoitteita. Keskeisiä ovat perhevapaauudistus siten, että naisia saadaan lisää työelämään, tiukka talouskuri, työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ja Suomen vahva sitoutuminen EU:hun.

Puolue haluaa vahvistaa esiopetusta ja peruskoulua mutta myös tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita sekä jatkuvaa työssäoppimista. Puolueen mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan toimenpiteitä, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen verotuksen kiristämistä. Kokoomus haluaa toteuttaa sote-uudistuksen ilman maakuntahallintoa ja lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

Kokoomus ei lähde hallitukseen, joka kiristää kokonaisveroastetta. Puolue on luvannut keventää palkansaajien ja eläkeläisten verotusta mutta kiristää haittaveroja ja kulutuksen verotusta.

Keskusta pitää kiinni maakuntauudistuksesta

Keskustan mukaan työtä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin on jatkettava ja maatalouden kannattavuutta on parannettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus on toteutettava nykyisen mallin pohjalta ilman laajaa valinnanvapautta.

Keskustan ehtoihin hallitukseen menolle kuuluvat myös sosiaaliturvan ja perhevapaiden uudistaminen sekä se, ettei kotihoidontukea saa heikentää. Ilmastopolitiikan toimilla on keskustan mielestä oltava tavallisten suomalaisten tuki.

Vihreiden paukut koulutukseen ja ilmastotekoihin

Kokoomuksen tavoin vihreät ovat vältelleet ehdottomien ja konkreettisten kynnyskysymysten esittämistä.

Vaalien jälkeen puheenjohtaja Pekka Haavisto linjasi, että vihreiden kynnyksiä hallitukseen menolle ovat koulutukseen panostaminen etenkin ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa, köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta sekä ilmastoteot hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Vihreät korostaa myönteistä suhtautumistaan EU:hun ja rahaliittoon. Lisäksi puolue haluaa ratkaisuja syrjäytyneiden, sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolelle pudonneiden, nuorten ongelmaan.

Vasemmistoliitto vaatii eriarvoisuuden vähentämistä

Vasemmistoliitolla on kuusi puoluevaltuuston linjaamaa kynnyskysymystä hallitukseen menolle. Niitä ovat perusturvan heikennyksistä pidättäytyminen ja aktiivimallin purkaminen. Puolue haluaa toteuttaa terveyseroja kaventavan ja palveluketjujen yhteensovittamista tukeva sote-uudistuksen. Ilmastopolitiikan on oltava linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Lisäksi kynnyskysymyksiin kuuluvat sotilaallinen liittoutumattomuus ja ihmisoikeusperustainen politiikka.

Kristillisdemokraateilla ja RKP:llä vain yksi kynnys

Kristillisdemokraatit ovat nostaneet translain uudistamisen kynnyskysymyksekseen. Heidän mielestään sukupuolen vaihtaminen ei ole ilmoitusasia. Lain uudistamista kannattavat SDP, kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. KD:n tavoin perussuomalaiset vastustivat uudistusta ainakin edellisellä vaalikaudella.

RKP on maininnut ehdokseen vain sen, että Suomi pidetään kaksikielisenä maana.

Liike Nyt ei ole maininnut kynnyskysymyksiä hallitukseen menolle.

Ovatko neuvottelut sittenkään niin vaikeat?

Tasaväkisen vaalituloksen takia hallitusneuvotteluista ennakoitiin vaikeita ja pitkäaikaisia. Puolueiden hallitustavoitteiden perusteella näin ei välttämättä ole.

Syynä on se, että sekä kokoomuksen että vihreiden tavoitteet ovat varsin yleisluontoisia ja samansuuntaisia ja hiottavissa yhteen SDP:n tavoitteiden kanssa. Tosin tiedossa ovat SDP:n ja kokoomuksen eriävät näkemykset talouspolitiikassa ja verotuksessa. Niillä ja vihreillä on kuitenkin halua korottaa haitta- ja kulutusveroja.

Kaikki kolme puoluetta korostavat koulutusta omin vivahtein, ja ilmastoasioissa kaikki haluavat Suomen pyrkivän kohti hiilineutraaliutta 2030-luvulla.

EU:n tärkeydestä Suomelle puolueilla on myös yhteinen linja. Nämä puolueet eivät myöskään vastusta maahanmuuttoa, joskin SDP suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon kokoomusta ja vihreitä varauksellisemmin. Perhevapaa- ja sote-uudistuksesta puolueet päässevät samansuuntaisten linjausten ansiota sopuun.

SDP:llä, kokoomuksella ja vihreillä on yhteensä 98 kansanedustajaa. Enemmistöhallitus syntyy, kun mukaan otetaan yhdeksän kansanedustajan RKP. Vasemmistoliitto ja kokoomus tuskin mahtuvat samaan hallitukseen.

Perussuomalaiset on nostanut hallitusriman korkealle maahanmuuttoon liittyvillä kynnyksillä. Keskusta puolestaan asemoi itsensä oppositioon haluamalla yhä muiden vieroksuman maakuntauudistuksen. Kristillisdemokraatit karahtanevat translakiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .