Tätä Emmanuel Macron haluaa Suomelta

Euroopan yhteinen puolustus yhdistää, talousnäkemykset puolestaan erottavat Suomea ja Ranskaa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapuu elokuun lopussa viralliselle vierailulle Suomeen tapaamaan presidentti Sauli Niinistöä ja pääministeri Juha Sipilää (kesk.).

Ranskan presidentin edellisestä kahdenvälisestä vierailusta onkin vierähtänyt jo lähes 20 vuotta. Suomi on juuri nyt erityisen kiinnostava vierailukohde siksi, että se valmistautuu kesällä 2019 alkavaan EU:n puheenjohtajuuteen.

Uutissuomalainen kysyi ulkopolitiikan asiantuntijoilta, mitkä kysymykset todennäköisesti nousevat valtion päämiesten asialistalle. Vierailun ohjelmasta ei ole julkaistu toistaiseksi tarkempia tietoja.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaisen, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen yliopistotutkija Timo Miettisen sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhasen (kesk.) arvion mukaan esiin nousee erityisesti kaksi kysymystä: puolustusyhteistyö ja talous. Myös maahanmuuttopolitiikkaa ja EU:n suhdetta Venäjään ja USA:han saatetaan sivuta.

Puolustus yhdistää, mutta...

Tiilikaisen mukaan Suomi ja Ranska ovat viime vuosina lähentyneet toisiaan erityisesti näkemyksissään EU:n yhteisestä puolustuksesta.

– Suomen Eurooppa-politiikassa yhteinen puolustus on saanut yhä enemmän painoarvoa. Se on jo pidempään ollut myös Ranskan intresseissä.

Täysin yhteneväiset eivät Ranskan ja Suomen kannat yhteisestä puolustuksesta kuitenkaan ole. Miettisen mukaan esimerkiksi Macronin ajamat, pysyvät nopean toiminnan joukot eivät saa Suomessa varauksetonta innostusta.

– On ajateltu, että joukkoja voitaisiin käyttää esimerkiksi Pohjois-Afrikan operaatioissa. Tähän on Suomessa suhtauduttu vähän penseästi, Miettinen sanoo.

Joukko eurooppalaisia maita, kuten esimerkiksi Saksa, Tanska ja Viro ovat lähdössä mukaan joukkoihin. Suomi ei kuitenkaan ole vielä ratkaissut kantaansa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Vanhasta epäilyttää erityisesti se, että joukot eivät ole osa EU:n rakenteita.

– Minusta Suomen pitää osoittaa suuri kiinnostus näihin joukkoihin, mutta toivottavaa on, että joukot toimisivat EU:n rakenteiden sisällä. Ainakaan minä henkilökohtaisesti en halua, että kehittyy EU:n ulkopuolinen turvallisuusydin ilman selkeää linkkiä EU-päätöksentekoon, Vanhanen huomauttaa.

Talous erottaa

Talouspolitiikassa Suomen ja Ranskan kannat eroavat voimakkaammin.

Tiilikainen ja Miettinen selventävät, että siinä missä Ranska ajaa EU:n yhteistä talouspolitiikka, kuten EU:n yhteistä budjettia ja valtiovarainministeriä, seuraa Suomi ennemminkin Saksan jalanjäljissä korostaen jokaisen maan omaa vastuuta taloudestaan ja veloistaan sekä talouskurin ylläpitämistä.

– Suhtaudun hyvin skeptisesti Ranskan ajatukseen, että EU voisi budjetistaan jotenkin tasata maiden taloudellisia suhdannevaihteluita tai elvyttää EU-maita talouskriisissä, Vanhanen sanoo.

Hän muistuttaa, että EU:n budjetti on tällä hetkellä vain noin prosentti alueen bruttokansantuotteesta.

– Budjetti pitäisi moninkertaistaa, että se aidosti vaikuttaisi mitenkään suhdanteisiin. Minusta tällainen ajattelu on epärealistista.

Lähes 20 vuotta kulunut

Edellisen kerran Ranskan presidentti on tehnyt kahdenvälisen vierailun Suomeen toukokuussa 1999, jolloin Jacques Chirac teki virallisen vierailun maahamme.

Tätä ennen Francois Mitterand kävi valtiovierailulla vuonna 1987.

Suomesta Ranskaan suuntautunut viimeisin kahdenvälinen tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailu toteutui heinäkuussa 2013 (virallinen vierailu).

Presidentti Chirac on osallistunut myös 2006 ASEM-retriittiin ja ASEM-kokoukseen Helsingissä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .