Täydennyspoliisit vihdoin käyttöön – lainvalmistelu alkaa pian

Sisäministeriö aloittaa lainvalmistelun täydennyspoliisijärjestelmän konkreettisen toiminnan käynnistämiseksi.

Noin 2 000 täydennyspoliisilla ei ole ollut tehtäviä sitten 1990-luvun lopun, jolloin järjestelmä luotiin.

– Selvitämme lainsäädännölliset asiat niin, että lepotilassa ollut täydennyspoliisijärjestelmä voidaan ottaa operatiiviseen käyttöön. Sisäministeri on alustavasti hyväksynyt lainvalmistelun käynnistämisen. Valmistelemme asiaa eri yhteistyötahojen, muun muassa oikeusministeriön, kanssa, sisäministe­riön lainsäädäntöjohtaja Katriina Laitinen kertoo.

Laitisen mukaan ministe­riöissä on hyvä valmius tarkastella täydennyspoliiseja koskevaa lainsäädäntöä. Täydennyspoliiseista on tehty useita selvityksiä, ja myös kansainvälistä vertailutietoa on saatavilla.

– Täydennyspoliisijärjestelmän aktivointi ei alustavan arvion mukaan vaadi kovin monia lakipykälämuutoksia. Se lienee kuitenkin varmaa, että asia puhuttanee sekä poliittisesti että yhteiskunnallisesti, Laitinen sanoo.

Lainsäädäntöneuvos Timo Kerttula sisäministeriöstä arvioi karkeasti, että mahdolliset lakimuutokset voisivat päätyä eduskunnan käsiteltäväksi aikaisintaan vuonna 2017.

– Täydennyspoliisia koskevan lainsäädännön muutokset pitää mitä ilmeisimmin viedä eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Valiokunnan arvio tarvitaan muun muassa siitä, missä määrin poliisin tehtäviä ja valtuuksia voidaan antaa yksityishenkilölle ja ovatko nämä toimet linjassa perustuslain kanssa, Kerttula sanoo.

Vanha asetus työllisti vain poikkeusoloissa

Koulutetut ja sitoumuksensa antaneet täydennyspoliisit eivät ole päässeet tositoimiin, koska vanha asetus rajasi heidän käytön vain poikkeusoloihin, eikä valtion turvallisuustilannekaan ole täydennyspoliisien käyttöä edellyttänyt.

Uusi poliisilaki kumosi asetuksen. Tällä hetkellä täydennyspoliiseja voitaisiin käyttää myös ilman poikkeusolojen vaatimusta silloin, kun ”valtion turvallisuus sitä edellyttää”. Täydennyspoliisien käyttämisestä päättää valtioneuvosto eli käytännössä pääministerin johtama ministerikokoonpano.

Täydennyspoliisiasiaa pohtinut työryhmä esitti viime talvena, että joissakin tapauksissa täydennyspoliisien käytöstä voitaisiin päättää poliisilaitoksissa, ja tehtäviin kuuluisi normaaliaikana esimerkiksi järjestyksenvalvontaa ja liikenteenohjausta.

Kerttulan mukaan se, kuka tulevaisuudessa päättää täydennyspoliisien käytöstä, on puhtaasti poliittinen päätös.

Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että jatkossakin täydennyspoliisien aktivointi vaatii ”korkean tason päätöksen”.

– Valtioneuvoston koolle saaminen ei ole mikään ongelma.

Työsuhteiden määrittäminen työlästä

Yksi isoimmista töistä on selvittää täydennyspoliisien palvelussuhteen muodot ja ehdot. Yksi pohdittava asia koskee täydennyspoliisien sitouttamista.

– Käytännössä on selvitettävä, miten ja millä ehdoilla täydennyspoliisit voivat irtaantua siviilityöstään, kun päätös heidän käyttämisestään tehdään.

Kerttulan mukaan yksi vaihtoehto on, että täydennyspoliisit määrätään poliisin määräaikaiseen virkaan ja korvaus maksetaan kuukausipalkkana.

– Täydennyspoliiseilla ei ole tarkoitus korvata virkapoliisien työtä missään muodossa, Kerttula painottaa.

Selvitettäväksi tulee myös, voisiko täydennyspoliiseina käyttää Puolustusvoimien reserviin sijoitettuja sotilaspoliiseja. Sotilaspoliisien hyödyntämistä täydennyspoliiseina ehdotti hiljattain puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).