Tölli loukkaantunut puolueväitteistä, Rehula epäilee poliittista operaatiota

Käynnissä poikkeuksellinen keskustelu perustuslakivaliokunnan jäsenten roolista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan ympärillä käydään poikkeuksellista julkista keskustelua. Se liittyy puolueiden erilaisiin näkemyksiin sote-uudistuksen valinnanvapaudesta sekä kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) valintaan valiokunnan varajäseneksi.

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) kertoo olevansa loukkaantunut niistä julkisuudessa olleista väitteistä, joissa on sanottu, että keskustan edustajat perustuslakivaliokunnassa liittoutuisivat opposition kanssa niin, että sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapauslaki kaatuu.

– Voin sanoa sen hyvin selkeästi, etten ole koskaan saanut omalta ryhmältä tai oman puolueen ministeriltä ohjetta tai edes toivetta siitä, mitä he toivovat lopputulokseksi käsittelyssä. Se on kivijalkakysymys koko järjestelmässä, että näin pystyttäisiin menemään, Tölli sanoo.

Tölli korostaa, että perustuslakivaliokunnan jäsenen tehtävänä ei ole puolustaa tai vastustaa hallituksen esitystä vaan arvioida sen valtiosääntöoikeudellista asemaa.

– Minua häiritsee julkinen keskustelu. Se on vahingollista. Perustuslakivaliokunnan arvovaltaa ja tätä kivijalkaa ei tule murentaa, Tölli jyrisee.

Horjutetaanko valiokunnan asemaa?

Töllin mukaan julkisesta keskustelusta on saanut sellaisen kuvan, että osa perustuslakivaliokunnan jäsenistä tekisi politiikkaa.

– En halua rakentaa turhia ristiriitoja. Haluan positiivisella mielellä vaalia valiokunnassa tätä yhtenäisyyttä mikä valiokunnassa on. Se ei tarkoita sitä, että tarvitsee olla aina yksimielinen, mutta se, että tehtäisiin hallitus–oppositio-asetelmaa, sitä tulee kavahtaa, Tölli sanoo.

Perustuslakivaliokuntaan tuore jäsen kansanedustaja Juha Rehula (kesk.) näkee taustalla poliittisen operaation, jonka tavoitteena on horjuttaa valiokunnan roolia.

– Jos valiokunnan työssä on kehitettävää, se työ pitää käydä valiokunnan sisällä. Valiokunta ei ole salaseura, mutta eduskunnassa on tietyt pelisäännöt ja niistä on pidettävä kiinni, Rehula sanoo.

Valiokunta ei tee politiikkaa

Juristikansanedustaja Leena Meri (ps.) ei lähtisi sanomaan, että valiokunnassa tehdään politiikkaa.

– Keväällä aiheutti hämminkiä, kun Zyskowicz tuli varajäseneksi kesken sote-käsittelyn. Se tuntui hämmentävältä. Zyskowicz on ollut kriittinen perustuslakivaliokuntaa kohtaan, mutta mitään kriisiä ei ole, Meri sanoo.

Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola kertoo, ettei hän ole huomannut, että valiokunnassa tehtäisiin politiikkaa tai siellä olisi hallitus–oppositio-asetelmaa. Valiokunnassa keskustellaan paljon, kuullaan asiantuntijoita laajasti ja löydetään aika hyvin yhteinen näkemys.

– Harvoin ollaan äänestetty ja nekään eivät ole menneet hallitus–oppositio-rintamassa. Ihmiset käyttävät omaa järkeään. En sanoisi, että siellä politikoidaan, Laitinen-Pesola sanoo.

Zyskowicz purkaa esteitä

Laitinen-Pesola torjuu näkemykset, että Zyskowicz yrittää ajaa valiokunnassa valinnanvapautta kokoomuksen kannalta hyvään suuntaan. Hän korostaa, että Zyskowicz on pitkäaikainen perustuslakivaliokunnan jäsen.

– Hän pyrkii aikaan saamaan sitä, että perustuslaki ei olisi esteenä järkevälle toiminnalle. En sanoisi, että hän ajaisi jotain asioita, että ne tulisivat yhden puolueen mukaisiksi, Laitinen-Pesola sanoo.

Laitinen-Pesola arvioi, että keskustelu perustuslakivaliokunnan jäsenten roolista kumpuaa siitä, että perustuslakivaliokunta on kansakunnan kaapin päällä ja valiokunnan lausuntoa odotetaan aina jännityksellä.

Ajoittain poksahduksia tulee

SDP:n Ilkka Kantola kertoo, että perustuslakivaliokunnan keväällä antama sote-lausunto syntyi pitkän punnerruksen jälkeen ja siinä keskustelussa oli ajoittain politiikkaa mukana.

– Sitten valiokunnan jäsenet alkoivat palauttaa keskustelua siihen, että me ei olla poliittinen toimija. Se keskustelu osoitti, että valiokunnalla on kutakuinkin yksimielinen halu pitää peruslakivaliokunnan työskentely politiikan ulkopuolella, Kantola sanoo.

Hän jatkaa, että julkisuuteen tulee ajoittain joitakin poksahduksia, jotka eivät vastaa ihan sitä perustuslakivaliokunnan käytäntöä, mitä noudatetaan.

Myös Kantola korostaa Zyskowiczin pitkää kokemusta perustuslakivaliokunnassa. Kantolan mukaan Zyskowicz tuo ajoittain esiin sitä, että perustuslain tulkinta on muuttunut vuoden 2000 uudistuksen jälkeen.

Puolue ei anna ohjeita

Kaikki edellä mainitut perustuslakivaliokunnan jäsenet korostavat, etteivät he ole saaneet koskaan ohjeita omalta eduskuntaryhmältään tai ministereiltä siitä, kuinka heidän tulisi toimia valiokunnassa.

– Milloinkaan ei ryhmäjohdon taholta ole otettu yhteyttä, Meri sanoo.

– Muista valiokunnista poiketen jäsenet pysyvät yksilöinä, eikä siellä ole SDP:n tai keskustan ryhmää. Itse kukin arvioi, mikä on oikea ja viisas tulkinta perustuslaista. Tölli on sanonut aika hyvin, että puoluepolitiikka jää oven ulkopuolelle, kun astutaan perustuslakivaliokunnan huoneeseen, Kantola sanoo.

Laitinen-Pesola vakuuttaa, että on saanut käyttää maalaisjärkeään ja joutunut tekemään töitä vaikeiden asioiden ymmärtämiseksi.

– Tunnen sote-maailman ja siinä luotan itseeni, Laitinen-Pesola sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .