Talvet vievät suomalaisten innon hiihtää

Tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas maastohiihtoa harrastava arvioi luopuvansa hiihtämisestä, jos hiihtokaudella ei ole lainkaan luonnonlunta omalla hiihtoalueella. Jos hiihto-olosuhteet ovat heikot viitenä perättäisenä talvena, kaksi viidestä arveli luopuvansa hiihtämisestä kokonaan.

Suurin osa hiihtäjistä olisi valmis harkitsemaan sopeutumiskeinoja huonoihin hiihto-olosuhteisiin, esimerkiksi uusien suksien hankintaa, hiihtämistä tekolumella tai matkustamista lumivarmalle alueelle.

Nyt noin joka kymmenes luontomatka tehdään hiihdon vuoksi. Vuosittain 42 prosenttia hiihtää ladulla tai laduttomassa maastossa, hiihtoretkeilee tai harrastaa erähiihtoa.

Lähes kaikki ulkoilevat

Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkoiluharrastukset ovat edelleen keskeinen osa suomalaisten elämäntapaa ja vapaa-ajan käyttöä. Suomalaisista aikuisista 96 prosenttia eli lähes kaikki harrastavat ulkoilua.

Paitsi että ulkoilua harrastavat monet, ulkoilua harrastetaan myös usein. Ulkoilemaan lähdetään keskimäärin 2-3 kertaa viikossa ja vuodessa 170 kertaa.

Suomalaisten ulkoiluaktiivisuus on pysynyt kymmenen viime vuoden aikana samana, vaikka yksittäisten harrastajien ja kertojen määrät ovat kasvaneet tai laskeneet. Aikuisella suomalaisella on keskimäärin 13 ulkoiluharrastuksta, joka on kaksi enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Suurin muutos tapahtui ikääntyvien suomalaisten ulkoilutottumuksissa. Suomalaisista 65-74-vuotiaista yli 90 prosenttia harrastaa ulkolua ja määrällisesti enemmän.

Suosituimpia ulkoiluharrastuksia ovat kävely, uinti, oleskelu rannalla, pyöräily, marjastus ja mökkeily. Näitä harrastavat yli puolet suomalaisväestöstä.

Eniten suosiotaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat kasvaneet sauvakävely, juoksulenkkeily, mökkeily, pienpuiden keräily ja vapaa-ajan metsätyö, telttailu, luonnonnähtävyyksien katselu, lintuharrastus, retkiluistelu ja muun muassa kalliokiipeily ja golf. Kalastuksen suosio on ollut lievästi laskeva.

Tulokset on julkaistu Luonnon virkistyskäyttö 2010 -raportissa. Tulokset pohjautuvat vuosina 2009-2010 tehtyyn väestökyselytutkimukseen, johon vastasi noin 9 000 suomalaista. Tuloksia verrataan vuosina 1998-2000 tehtyyn vastaavan tutkimuksen tuloksiin.