Tappouhkauksia haastemiehille, kännykkä kohti tuomaria – uhkailu yleisintä käräjäoikeuksissa

Uutissuomalainen kysyi uhkailusta tuomioistuimista ja syyttäjiltä.

Helmikuisena päivänä haastemies saapuu 55-vuotiaan naisen ovelle. Naisen auto seisoo pihalla.

Nainen raottaa ovea, mutta tempaa sen kiinni nähtyään, kuka ovella on. Haastemies poistuu paikalta ja pudottaa mennessään haasteen lukolliseen postilaatikkoon.

Tunnin kuluttua miehen työkännykkä piippaa. Naisen numerosta tulee ensimmäinen tekstiviesti.

Mies uhataan tappaa.

Kahden viikon aikana uhkaukset jatkuvat. Mies ilmoittaa asiasta poliisille.

Kohteina muun muassa tuomarit

Käräjäoikeuden haastemiehet toimittavat muun muassa viranomaisten tiedoksiantoja, kuten haasteita, oikeuteen. He ovat työssään usein uhkausten kohteena.

Tämä ilmenee Uutissuomalaisen kyselystä, jossa kysyttiin uhkailusta käräjä- ja hovioikeuksista sekä syyttäjiltä.

Eniten uhkailua oli käräjäoikeuksissa. Seitsemästätoista vastanneesta käräjäoikeudesta yhdessätoista oli viime vuonna kirjattuja uhkaustilanteita. Tapauksia oli yhdestä kymmeneen käräjäoikeudesta riippuen.

Kohteina olivat haastemiesten lisäksi muun muassa tuomarit, syyttäjät, lainkäyttösihteerit ja vartijat.

Viidestä hovioikeudesta kahdessa koettiin viime vuonna uhkailua. Kymmenestä syyttäjänvirastosta vastasi kuusi, joista kolme ilmoitti uhkaavista tilanteista.

Asunnossa seitsemän kirvestä

Tappouhkauksia lähettänyt nainen tuomitaan hovioikeudessa laittomasta uhkauksesta neljäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hänet määrätään maksamaan haastemiehelle kärsimyksestä 500 euroa.

Pohjois-Savon käräjäoikeuden haastemies Pertti Rahikka ei ollut kyseisessä jutussa osallisena, mutta tiukkoihin paikkoihin hänkin on joutunut.

– Kerran laskin yhdestä asunnosta seitsemän kirvestä. Suurimmaksi osaksi uhkailu on huutelua, harvoin tilanteet kärjistyvät, Rahikka kertoo.

Arveluttavalle käynnille haastemies ottaa mukaan poliisin.

– Joskus pidän kännykän linjan auki työkaverille.

Parhaiten haastemiehen työssä pärjää, kun asenne on kunnossa.

– Tavallisesti menee hyvin, kun asiakkaaseen suhtautuu ystävällisesti ja reilusti.

Armahduksista vihaviestejä

Suurin osa Uutissuomalaisen kyselyssä ilmenneistä tapauksista oli sanallista uhkailua. Uhkauksia tuli myös tekstiviestein, sähköpostilla sekä sosiaalisessa mediassa.

Osa vastanneista ei pitänyt some-kirjoittelua tai ”suunsoittoa” varsinaisena uhkailuna.

– Sosiaalista mediaa moni tuomari ei edes seuraa, erään käräjäoikeuden laamanni toteaa.

Yhdessä tapauksessa tuomittu lähetti syyttäjän kotiosoitteen erään ääriliikkeen sähköpostilaatikkoon. Myös moottoripyöräjengin kostolla uhattiin.

Helsingin hovioikeuden presidentin Mikko Könkkölän mukaan elinkautisvankien vapauttamista koskevat päätökset poikivat heille aggressiivisia viestejä.

Pommiuhkauksia tuomioistuimissa oli kaikkiaan neljä viime vuonna.

Myös väkivaltaa ja sen uhkaa koettiin.

– Istunnossa yleisön jäsen hyökkäsi vastaajan kimppuun. Tilanteessa poliisivankilan vartija joutui käyttämään kaasusumutinta.

– Kännykkä heitettiin kohti tuomaripöytää. Tarkoitus tuskin oli osua.

Oikeustaloissa turvapuutteita

Monessa tuomioistuimessa koetaan olevan turvallisuuspuutteita. Suurin puute on, ettei pienillä paikkakunnilla ja vanhoissa oikeustaloissa ole säännöllistä turvatarkastusta.

– Uusi turvallisuusvaatimukset täyttävä oikeustalo on ollut suunnitteilla pian 10 vuotta. Valmista ei ole tullut, Lappeenrannassa ja Imatralla juttuja istuvan Etelä-Karjalan käräjäoikeuden laamanni Hannu Rantalainen toteaa.

Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomari Mikko Rautsi huomauttaa, ettei Kuopiossa asiakas- ja henkilökuntatiloja ole täysin erotettu toisistaan.

– Erityisesti pelkääville henkilöille pitäisi olla jokaisessa käräjäoikeudessa omat odotustilat, johtava kihlakunnansyyttäjä Hannele Selin-Hakala Sisä-Suomen syyttäjänvirastosta puolestaan toteaa.

Hyvinkään käräjäoikeuden laamannin Mika Falckin mukaan pelkäävien todistajien tilannetta istunnossa voidaan edistää prosessinjohdollisilla toimilla. Monessa vastauksessa korostettiinkin lain suomaa mahdollisuutta anonyymiin todisteluun.

Uhkailu tuomioistuimissa ei kuitenkaan tunnu lisääntyneen. Kyselyyn vastanneista vain pari ilmoitti, että uhkauksia oli viime vuosina aiempaa enemmän. Joidenkin vastaajien mukaan uhkaukset ovat kuitenkin muuttuneet vakavammiksi.

Kaksi kolmesta vastasi

Uutissuomalainen kysyi viime vuonna ilmenneestä uhkailusta kaikista käräjä- ja hovioikeuksista sekä syyttäjänvirastoista.

Yhteensä kyselyjä lähetettiin 42 kappaletta. Vastauksia tuli 28.

Vastaajina olivat suurimmaksi osaksi käräjäoikeuksien laamannit, hovioikeuksien presidentit sekä syyttäjävirastojen päälliköt.

Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan 27 käräjäoikeutta, viisi hovioikeutta sekä kymmenen syyttäjänvirastoa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .