Tarja Kovanen, 36, jätti toimittajan epävarmat työmarkkinat ja luki työttömyysetuudella sosiaalityöntekijäksi – nyt hän muuttaa viran perässä Helsinkiin

Kolme vuotta sitten jyväskyläläinen Tarja Kovanen, 36, perusteli TE-toimistolle, miksi toinen maisteritutkinto auttaisi hänen työllistymistään.

– Voi sanoa, että olin oikeassa, hän toteaa nyt.

Kovanen opiskeli tutkintonsa työttömyysetuudella tuettuna. Nyt entinen toimittaja pakkaa tavaroitaan, koska edessä on muutto Helsinkiin. Perillä odottaa virka sosiaalityöntekijänä jälkihuollossa.

Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka kiinnostivat Kovasta jo vuosia sitten, mutta alahaaveet jäivät silloin journalismin jalkoihin.

– Muutamia vuosia sitten alkoi tulla fiilis, että haluaisin taas opiskella. Tein vähän oikeustieteitä ja sosiaalipolitiikkaa, ja sitä kautta syntyi ajatus sosiaalityön opinnoista, Kovanen kertoo.

 

Hän teki avoimessa yliopistossa sosiaalityön perusopinnot, joita oli tarkoitus jatkaa aineopintoihin. Osittain työtilanteensa epävarmuudesta johtuen Kovanen päätti kuitenkin kokeilla onneaan sosiaalityön pääsykokeissa.

– Se oli vähän kaukaa haettua, koska ensikertalaiskiintiöt olivat jo silloin käytössä. Sosiaalityössä pystyi onneksi hakemaan useampaan yliopistoon samalla pääsykokeella, Kovanen sanoo.

Opiskelupaikka Itä-Suomen yliopistossa varmistui heinäkuussa, minkä jälkeen asiat etenivät nopeasti.

Kun Kovanen alkoi tutkia mahdollisia tukivaihtoehtoja, kerrottiin TE-toimistosta mahdollisuudesta työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun.

 

Tuen saaminen ei ole automaattista, eikä se korvaa tavallisia opintotukia. Hakijan täytyy perustella, miksi työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu olisi paras vaihtoehto tämän työtilanteen parantamiseen. Ratkaisut ovat TE-toimiston harkintavallassa.

– Siellä katsotaan, onko henkilöllä koulutustarve ja tarvitseeko hän tosiaan osaamisen uudistamista tai päivittämistä työllistyäkseen paremmin, neuvotteleva virkamies Johanna Laukkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Ratkaisuille ei ole tarkkoja valtakunnallisia ohjenuoria, koska jokaista tapausta harkitaan yksilöllisesti. Tämän vuoksi tukipäätöksissä voi olla eroja myös alueiden välillä.

– Alueet eroavat työmarkkinatilanteeltaan. Jos esimerkiksi kainuulainen henkilö haluaisi opiskella alaa, joka ei työllistä Kainuussa, saatetaan miettiä kannattaako sellaista alaa opiskella, Laukkanen toteaa.

 

Lähtökohtana on, että ratkaisuja ei tee yksittäinen virkailija, vaan arviointiryhmä.

– Näin pyritään turvaamaan tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Toki on myös sellaisia opintoja, joista heti tiedetään, että ne eivät täytä edellytyksiä. Silloin yksittäinenkin virkailija voi suoraan sanoa, että tämä ei ole mahdollista, Laukkanen toteaa.

Kielteisestä ratkaisusta ei voi valittaa, koska asiasta ei tehdä niin sanottua työvoimapoliittista lausuntoa.

– Aina voi pyytää TE-toimistolta uudelleenkäsittelyä, jos henkilö ei ole huomannut tuoda julki ratkaisun kannalta tärkeitä asioita.

 

Kovanen muistelee saaneensa tukipäätöksen alle kuukaudessa. Aiempien opintojensa vuoksi hän pääsi suoraan maisteriohjelmaan, vaikka sosiaalityön aineopinnot täytyikin lukea täydentävänä koulutuksena. Loput noin 165 opintopistettä Kovanen sai kasaan parissa vuodessa.

– Ilman tukea en olisi ikinä saanut opiskeltua tällaista tahtia. Pystyin oikeasti opiskelemaan täysipäiväisesti, Kovanen kiittelee.

Gradunsa hän palautti viime syksynä, samana päivänä, kun hän aloitti työt Nuorten Suomi -nimisessä järjestössä.

– Koen olevani erittäin onnekkaassa asemassa, kun tuettu opiskelu oli mahdollista. Jos nyt joku ajattelee, että yhteiskunta on investoinut opintopolkuuni aika paljon, niin haluan ainakin ajatella, että se saa siitä jotain myös takaisin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .