Tasa-arvo ei toteudu nuorten psykiatriassa – hoidon ikärajat vaihtelevat eri puolilla maata

Hoitoketju saattaa katketa kokonaan, kun pitäisi siirtyä aikuispsykiatrian puolelle.

Psykiatrista hoitoa tarvitsevat nuoret pääsevät vaihtelevasti avun piiriin sen mukaan, millä alueella asuvat. Vain neljässä Suomen 20 sairaanhoitopiiristä nuorisopsykiatrian ikärajat kattavat alueen 13–22-vuotiaat nuoret, mikä vastaisi kansainvälisiä nuoruusiän ikärajoja.

– Ikärajojen vaihtelu asettaa nuoret valtakunnallisesti eriarvoiseen asemaan. Tämä on ikuisuuskysymys, jota ei ole ratkaistu. Olisi hyvä, että hoitoketju voisi jatkua koko nuoruusiän tuonne 22 ikävuoteen saakka, nuorisopsykiatrisen yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu sanoo.

Haapasalo-Pesun mukaan määritys perustuu ajatukseen, että nuoruusikä jakautuu kolmeen vaiheeseen: varhaisnuoruuteen, keskinuoruuteen ja myöhäisnuoruuteen ja ajoittuu keskimäärin vuosiin 13–22.

– Nykymaailmassa nuoruuskin vain pitkittyy. Myöhäisnuoruuden aikana pitäisi jo peiliin katsoessaan tietää, kuka sieltä katsoo takaisin. Tuohon ikään kuuluisi, että seisoo omilla jaloillaan ja osaa suunnata ajatuksia tulevaisuuteen, Haapasalo-Pesu kuvailee.

 

Ikärajoissa iso vaihtelu

Sairaanhoitopiirit määrittelevät nuorisopsykiatrisen hoidon ikärajat hyvin eri tavoin.

Suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä nuorisopsykiatrian ikärajoiksi määritellään 13–17 ikävuotta, muutamassa yläikärajaa on jatkettu 18 ja 19 ikävuoteen asti. Neljässä sairaanhoitopiirissä eli Satakunnassa, Itä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä yläikäraja on 22–23 vuotta.

Kaikissa muissa sairaanhoitopiireissä nuorisopsykiatrinen avopuolen hoito voi alkaa 13-vuotiaasta paitsi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, joissa alaikärajaksi on asetettu 14 vuotta.

Ainakin Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa hoitoa kuitenkin jatketaan täysi-ikäisyyden jälkeenkin, mikäli se on alkanut alle 18-vuotiaana.

– Ikärajat rajat nuorisopsykiatrian osastolla ovat 13–17 vuotta ja avohoidossa 13–18 vuotta. Avohoidon ikäraja koskee hoitoon ottamisen ikää, hoidossa voi perustellusta syystä jatkaa noin 20-vuotiaaksi asti, ylilääkäri Pirjo Sipiläinen Päijät-Hämeestä kertoo.

Ylilääkäri Janne Mäkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo, että vaikka ikäraja pääsääntöisesti on 13–17 vuotta, myös täysi-ikäisiä hoidetaan, jos hoito on kesken tai hiljattain täysi-ikäisyyden kynnyksellä päättynyt.

Korkea kynnys siirtyä aikuisten puolelle

Haapasalo-Pesun mukaan usein käy niin, että nuorten psykiatrinen hoito katkeaa liian varhain alhaisten ikärajojen vuoksi siinä vaiheessa, kun pitäisi siirtyä aikuispsykiatrian piiriin. Monilla nuorilla on korkea kynnys hakea apua aikuispsykiatrian puolelta, joten hoito voi jäädä kokonaan saamatta.

– Hoitokulttuuri nuorten puolella on erilainen. Jos nuori ei ilmesty vastaanotolle, hänen peräänsä soitellaan helposti ja järjestellään aikoja. Jos taas aikuinen ei tule vastaanotolle, aika annetaan yleensä toiselle asiakkaalle, Haapasalo-Pesu kertoo.

Yleistä on, että nuorisopsykiatrisen hoidon aikana tavataan myös perhettä ja muuta verkostoa.

– Silloin varataan enemmän aikaa yhdelle käynnille. Aikuispuolella käyntimääriä saadaan mahtumaan päivään enemmän.

Myös Pirjo Sipiläinen toivoisi hoidon ikärajojen yhdenmukaistamista. Lakisääteisen hoitotakuun määräajoissa pysyminen on kuitenkin haastavaa jo nykyisillä ikärajoilla ja potilasmäärillä.

– Ongelmana on psykiatrisen sairastavuuden lisääntyminen varhaisaikuisuudessa ja siten hoitoresurssien riittävyys ja oikea jakaantuminen psykiatrian erikoisalojen kesken.

Ahdistus ja masennus yleisintä

Nuorten saamat lähetteet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon ikäryhmässä 13–17 ovat lisääntyneet rajusti melkein kaikissa sairaanhoitopiireissä. Luku on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa muun muassa Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa.

Nuorisopsykiatriseen hoitoon tullaan yleisimmin masennus- ja ahdistusoireiden takia.

– Varsinkin nuorten tyttöjen ahdistusoireet ovat lisääntyneet. Toisaalta lähetemääristä voi ajatella, että mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt ja nuoret uskaltavat hakeutua hoitoon. Mutta ei sinne turhaan tulla: olen yli 20 vuotta ollut tällä alalla, eikä hoitoon nykyisin tulla yhtään köykäisemmin perustein kuin aikaisemminkaan, nuorisopsykiatrisen yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu sanoo.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat suurimmillaan juuri nuoruudessa ja nuoressa aikuisuudessa. Noin 75 prosenttia mielenterveyshäiriöistä alkaa ennen 25 ikävuotta.

Mielenterveyden häiriöistä johtuva nuorten aikuisten työkyvyttömyys on lisääntynyt 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.

– Psykoottiset häiriöt eivät ole tyypillisiä nuorilla, sillä ne puhkeavat yleensä vasta 20 ikävuoden jälkeen. Mutta näidenkin psykoosisairauksien kulkuun, ennakko-oireisiin ja puhkeamiseen pystytään monesti hyvällä hoidolla vaikuttamaan, Haapasalo-Pesu miettii.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä nuorisopsykiatrian hoitolähetteet laskivat viime vuonna ensimmäisen kerran. Sitä ennen määrä nousi joka vuosi.

– On perustettu myös perustasolle psykiatristen sairaanhoitajien toimia ja koulupsykologeja ja kuraattoreja on lisätty. Jyväskylä laajensi oman nuorisovastaanottonsa henkilökuntamäärää ja sai myös lääkärin. Näillä toimilla lienee ollut osuutta, ylilääkäri Janne Mäkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo.

Vuonna 2018 nuorten saamia lähetteitä oli 882, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 960. Mäkisen mukaan työtä tehtiin monin tavoin tilanteen kääntämiseksi.

– Joihinkin kuntiin alueella on perustettu myös perustasolle psykiatristen sairaanhoitajien toimia ja koulupsykologeja ja kuraattoreja on lisätty. Jyväskylä laajensi oman nuorisovastaanottonsa henkilökuntamäärää ja sai myös lääkärin. Näillä toimilla lienee ollut osuutta, Mäkinen vastaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .